*

Peter Östman

Mihin suuntaan haluamme EU:n kehittyvän?

Euroopan komission puheenjohtaja Juncker piti viikolla linjapuheen Unionin tulevaisuudesta. Juncker piti puheensa lähtökohtana komission keväällä julkaisemaa valkoista kirjaa. Se sisältää linjauksia, joilla EU:ta viedään kohti liittovaltiota. Tätä aihetta on Suomessa käsitelty aivan liian vähän. Sen sijaan meillä käydään hyvin mustavalkoista keskustelua. Joko kannatetaan EU jäsenyyttä ilman mitään ehtoja tai sitten halutaan erota EU:sta. Kumpikin vaihtoehto on huono Suomelle.

Koska Suomen EU-linja vaikuttaa tällä hetkellä epäselvältä, päätin esittää aiheesta muutaman kysymyksen hallitukselle. Junckerin puhe sisälsi nimittäin monta liittovaltioon tähtäävää elementtiä. Käytännössä hänen esittämänsä uudistukset johtaisivat EU:n budjetin kasvattamiseen, lisäisi EU:n budjettivaltaa jäsenvaltioissa, yhteisvastuullisuuden lisäämiseen sekä yritysverotuksen ja arvonlisäverotuksen yhdenmukaistamiseen.

Juncker peräänkuulutti myös yhteistä puolustusta EU:lle. Samoin hän nosti esiin tarpeen keskittää valtaa uudelle EU-presidentille. EU-laiva tarvitsee Junckerin mukaan vahvan kapteenin ruorin taakse. Mitä tämä tarkoittaisi Suomelle? Voiko hallitus hyväksyä ehdotukset, mitkä lisäisivät Suomen taloudellisia vastuita? Kuinka paljon nettomaksumme kasvavat Brexitin myötä?

Pääministeri, joka samalla vastasi perussuomalaisten kysymyksiin, sanoi, ettei hallituksella ole ainakaan mitään suunnitelmia EU-eron suhteen. Sipilän mukaan hallitus ei kuitenkaan hyväksy taloudellisten vastuiden kasvattamista. Turhan yksinkertainen vastaus monimutkaisiin kysymyksiin. S
iirtääkseen huomioita minun kysymyksistäni, siirsivät eräät kansanedustajat keskustelun positiiviseen uutiseen siitä, kuinka metsäteollisuuden linja voitti, kun EU parlamentti äänesti hiilinielujen laskentatavasta. Olen samaa mieltä. Se oli erittäin hyvä uutinen. Hallitus on Tiilikaisen johdolla tehnyt hyvää työtä tässä asiassa. Rehellisyyden nimissä olisi kuitenkin voitu mainita, että voittanut kompromissiehdotus jätettiin Nils Torvaldsin toimesta, joka yhdessä suomalaisten kollegoiden kanssa edistivät asiaa omissa ryhmissään.

Perussuomalaisista poiketen, KD:n linja on, että Suomen tulee vaikuttaa EU:n sisällä. Samalla olemme sitä mieltä, että parhaillaan kamppaillaan EU:n tulevaisuuden suunnasta. Siksi Suomen linjaa tulee selkeyttää. Minkälaisen EU:n haluamme?

Sen sijaan, että keskityttäisiin EU:n ongelmiin, komissio on päättänyt lähteä institutionaaliseen keskusteluun. Korkealentoiset, liittovaltioon tähtäävät, visiot eivät ratkaise ongelmia. Komission tulisi sen sijaan kantaa vastuunsa sopimusten vartijana. Kaikkein tarkoituksenmukaisinta olisi tehdä työtä nykyisen perussopimuksen puitteissa ja kehittää yhteistyötä talouden ja terrorismin torjunnan suhteen. Toimia vahvasti sisämarkkinoita säätelevän lainsäädännön läpiviemiseen. Fokusointi yhteisiin asioihin, sen sijaan, että käydään institutionaalisia keskusteluita, mihin Juncker ja Ranskan presidentti Macron nyt panostavat.

Dela

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Minkälaisen EU:n haluamme?"

Ei tätä meiltä tai yleensä EU-kansalaisilta tulla kysymään. Sipilä kuten myös komissio on antanut ymmärtää että kansalaisten mielipiteen kysyminen on vaarallista, esimerkkinä käyttivät brittien brexitiä.

Käyttäjän artojaaskelainen kuva
Arto Jääskeläinen

Liittovaltiosuuntaus ja EU-vallan kasvattaminen yli jäsenvaltioiden oman päätösvallan on kyllä huolen aihe. Hyvä että tuota nostetaan esiin. Kaikki, mihin EU haluaa jäsenvaltioita taivutella, ei ole hyvää eikä edullista meidän kannalta.

Toimituksen poiminnat