Peter Östman

Suomen taloudessa näkyy valoa

Torstaina eduskuntaryhmämme järjesti Helsingissä yritysseminaarin. Seminaarin aiheena oli kasvuyritysten näkymät ja digitalisoinnin mahdollisuudet. Keskeisenä teemana oli myös ”Ruokaa Suomesta”. Saimme kuulla kaksi mielenkiintoista yritysesittelyä. Kyseisillä yrityksillä on parhaillaan menossa vahva kasvun – ja kansainvälistymisen vaihe – Eikä ihme, sillä molempien yritysten juuret löytyvät Pohjanmaalta.

Seminaariin osallistuivat myös pääministeri Juha Sipilä sekä Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. Sekä Sipilä että Mäkynen vahvistivat sen, mikä ilmeni myös tällä viikolla ilmestyneestä Kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton yritysraportista: Tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta suomalaisille yrityksille. Samoin teollisuuden ja rakennusalan näkymät ovat valoisimmat Itämeren alueella. Muutos on tapahtunut nopeasti. Raportin mukaan viime neljänneksellä, eli lokakuussa, oli jo positiivisia näkymiä, mutta nyt odotukset ovat ennätyksellisiä.

Mistä sitten on kyse? Positiivisen suunnan löytymiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Yksi keskeisimmistä syistä on varmaankin ollut se, että maailmanmarkkinoilla on tapahtunut teollisuuden investointeja, myös sellaisten tuotteiden, jotka ovat osa pohjanmaalaisen teollisuuden selkärankaa.

Jo vuosi sitten mainitsin muutamille, hallituspuolueita edustaville kollegoilleni, että BKT tulee kasvamaan vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Samaan aikaan valtiovarainministeriö ennusti lähes kahden prosentin kasvua. Kollegat kysyivät, että ajattelenko kilpailukykysopimuksella olevan niin suuri vaikutus? No, niin en ajatellut. En aliarvioinut kilpailukykysopimuksen merkitystä, saati sitten vientiteollisuutta. Sopimuksella oli kuitenkin arvioitua suurempi psykologinen vaikutus. Sopimus syntyi tilanteessa, jossa Suomen talous oli pysynyt paikoillaan lähes 10 vuotta. Suomalaiset teollisuusyritykset eivät olleet myöskään investoineet vuosiin, sillä useimmat olivat odottaneet parempia taloudellisia aikoja. Kun pyörät sitten alkoivat pyöriä, muutos parempaan suuntaan olikin sitten melko nopeaa. Lumipallovaikutus kuvaa tapahtumia aika hyvin. Ja juuri sitä me tarvitsemme. Muutoksen myötä myös valtio ja kunnat pystyvät paremmin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Jos muutosta ei olisi tullut, tilanteemme olisi huono. Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite saavutetaan. Me kaikki voimme olla siitä tyytyväisiä, mutta meidän haasteemme eivät kuitenkaan pääty tähän. Pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä meidän tulisi saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste hyvinvointipalveluiden kattamiseksi. Siksi meidän tulee jatkaa työtä ja toivoa kasvun jatkuvan. Yksi keskeisimmistä tekijöistä yrityksen menestykseen on osaavan työvoiman saaminen. Kasvua ei tule myöskään pilata  ylisuurilla palkankorotuksilla.

Dela

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat