Peter Östman

Kaksi äitiä, muttei yhtään isää

Kansalaisaloitteessa äitiyslaiksi ollaan nyt tuomassa lainsäädäntöön uudet säännökset äitiyden määräytymisestä. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa naisparille yhdessä annetun hedelmöityshoidon seurauksena syntyneelle lapselle kaksi äitiä, eikä lapselle voida tällöin enää vahvistaa isää. Kansalaisaloitteessa äitiyslain lähtökohdaksi on määritelty lapsen etu. Kuitenkin aloite toteutuessaan mitä suurimmassa määrin loukkaa juuri lapsen etua poistamalla lopullisesti mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Ehdotus hyväksyttiin kaikkien muiden eduskuntapuolueiden edustajien toimesta, joita oli keskustasta, kokoomuksesta, sinisistä, perussuomalaisista, sosiaalidemokraateista, vihreistä, vasemmistoliitosta ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Valiokunnassa jokainen kansanedustaja edustaa oman puolueensa ja ryhmänsä enemmistölinjaa käsiteltävässä asiassa.

Kristillisdemokraatit oli ainoa eduskuntaryhmä, joka puolusti lasten oikeutta isään. Aloitteen myötä lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa myös äidiksi, kun lapsi on hankittu yhteistuumin hedelmöityshoidon avulla.

KD:n kansanedustaja Antero Laukkanen jätti mietintöön vastalauseen, jossa esitetään aloitteen hylkäämistä. Koko eduskuntaryhmämme on vastalauseen takana, sillä mielestämmelainsäädännöllä ei tule edistää tilanteita, jotka merkitsevät sitä, ettei lapselle voida koskaan vahvistaa isää, vaikka kaikki osapuolet sitä myöhemmin haluaisivat. KD:n mielestä aloitteessa huomioidaan puutteellisesti lapsen etu ja murennetaan vakiintunut äitiyskäsitys.

Kristillisdemokraatit eivät aiemminkaan ole kannattaneet sellaisia hedelmöityshoitoesityksiä, joilla suljetaan lapselta oikeus sekä isään että äitiin. Jos hedelmöityshoitolakia muutetaan, tulisi lapsen oikeutta isään tulisi vahvistaa. Nyt on tapahtumassa päinvastoin. KD:n mielestä lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus äitiin ja isään, ei vanhempien oikeus lapseen.

Lapsen oikeus biologiseen isään on lapsen edun mukaista myös kansainvälisten sopimusten pohjalta. Yhdistyneitten kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntö turvaa myöskin lapsen oikeuden tuntea oman alkuperänsä. Lapsen identiteetin kehityksen kannalta on hyvin merkityksellistä, että hän voi tuntea biologiset juurensa ja muodostaa suhteen biologiseen isäänsä. Oikeus saada aikuiseksi tultuaan tieto sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä ei tätä tarvetta korvaa.

Ensi viikon tiistaina asian käsittely jatkuu eduskunnan suuressa salissa, jolloin hylkäysesityksestämme äänestetään.

Kristillisdemokraatit vetoavat vielä muihin puolueisiin, jotta ne kansanedustajat, joiden mielestä lapsen oikeus tuntea biologiset vanhempansa ja myös mahdollisimman usein saada tunnustettu isä, lähtisivät tukemaan KD:n vastalausetta asiassa.

Dela

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Todella hyvä ja asiallinen kirjoitus. Vaikka ei omaisi kristillistä vakaumusta niin lapsella ( myös syntymättömällä) on juridinen oikeus biologisiin vanhempiinsa. Entä sitten jos lapsella on joku geneettinen sairaus, joka voitaisiin huomioida ennen kuin lapsi on täysikäinen.
Yhteiskunnassa ei auta puhua lapsen päivähoito-oikeudesta tai tasavertaisesta jatko-opiskeluoikeudesta ym. ja samalla viedä häneltä oikeus biologiseen vanhempaansa.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

#1. "Entä sitten jos lapsella on joku geneettinen sairaus, joka voitaisiin huomioida ennen kuin lapsi on täysikäinen."

Juuri sen vuoksi sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on aina tiedossa.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

"Yhdistyneitten kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa."

Yleissopimuksessa ei kuitenkaan määritellä, että vanhemmat olisivat vain biologiset vanhemmat. Siinä ei määritellä vanhempia eikä yhdenlaista käsitystä hyväksyttävästä perhemuodosta. Näin minulle on vahvistettu Suomen UNICEFista, josta asiaa kysyin. Näin ollen vanhemmat voivat olla esimerkiksi myös adoptiovanhemmat tms.

Tämän lisäksi yleissopimuksessa ei mainita kertaakaan äitiä ja isää, vaan siinä puhutaan vain vanhemmista.

Toimituksen poiminnat