Kotimaa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Wed, 12 Dec 2018 11:53:01 +0200 fi Sinisten vaalitentti aprillipäivänä http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265700-sinisten-vaalitentti-aprillipaivana <p>Ylen suorittamassa vaalitenttipäivien arvonnassa Siniset saivat varsinaisen onnenkantamoisen. Tästä arvonnasta ei ainakaan kannata Yleä haukkua, vaikka tenttipäiväksi osuikin aprillipäivä. Se on nimittäin viimeinen puolueiden tenttipäivistä, jonka puheet äänestäjät varmaan muistavat parhaiten. Ennakkoäänestys alkaa vain pari päivää tentin jälkeen.</p><p>Joskus takavuosina on kuulunut murinaa puolueiden tenttijärjestyksestä, niinpä arvonta suoritettiin tällä kertaa julkisesti. Oikeasti kovin suurta merkitystä tuskin tenttien järjestyksellä on, mutta mistäpä ihmiset eivät valittaisi. Varsinkin jos vaalit menevät huonosti. Ylipäätään on kuitenkin hyvä, että tentit saadaan tehtyä ennen ennakkoäänestyksen alkamista.</p><p>Aprillipäivän osuminen Sinisten tenttipäiväksi saattaa aiheuttaa hyväntahtoista hilpeyttä.&nbsp; Sinisten syntyhistoria on omiaan nostattamaan puheita &quot;aprillipuolueesta&quot; joka käy nyt ensimmäisiin vaaleihinsa. Se arpa tiesi paikkansa voisi sanoa. Toisaalta, vaikka mikä puolue olisi aprillipäivän tentissä, niin saisi varmaan kuulla siitä. Vain hieman eri tavoin painotettuna.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10550204?origin=rss">https://yle.fi/uutiset/3-10550204?origin=rss</a></p> Ylen suorittamassa vaalitenttipäivien arvonnassa Siniset saivat varsinaisen onnenkantamoisen. Tästä arvonnasta ei ainakaan kannata Yleä haukkua, vaikka tenttipäiväksi osuikin aprillipäivä. Se on nimittäin viimeinen puolueiden tenttipäivistä, jonka puheet äänestäjät varmaan muistavat parhaiten. Ennakkoäänestys alkaa vain pari päivää tentin jälkeen.

Joskus takavuosina on kuulunut murinaa puolueiden tenttijärjestyksestä, niinpä arvonta suoritettiin tällä kertaa julkisesti. Oikeasti kovin suurta merkitystä tuskin tenttien järjestyksellä on, mutta mistäpä ihmiset eivät valittaisi. Varsinkin jos vaalit menevät huonosti. Ylipäätään on kuitenkin hyvä, että tentit saadaan tehtyä ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Aprillipäivän osuminen Sinisten tenttipäiväksi saattaa aiheuttaa hyväntahtoista hilpeyttä.  Sinisten syntyhistoria on omiaan nostattamaan puheita "aprillipuolueesta" joka käy nyt ensimmäisiin vaaleihinsa. Se arpa tiesi paikkansa voisi sanoa. Toisaalta, vaikka mikä puolue olisi aprillipäivän tentissä, niin saisi varmaan kuulla siitä. Vain hieman eri tavoin painotettuna.

https://yle.fi/uutiset/3-10550204?origin=rss

]]>
14 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265700-sinisten-vaalitentti-aprillipaivana#comments Kotimaa Sininen tulevaisuus Vaalikeskustelut televisiossa Wed, 12 Dec 2018 09:53:01 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265700-sinisten-vaalitentti-aprillipaivana
Puun polttamisen lisääminen ei ole ilmastoteko http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265654-puun-polttamisen-lisaaminen-ei-ole-ilmastoteko <p>Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005928512.html?share=45ff1b63d9c33976faae7d56dc7323ef">uutisoi </a>tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan.</p><p>Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut - vastusta naapuristossaan herättäneet - biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto.&nbsp;</p><p>Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla. &nbsp;</p><p><strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa. &nbsp;Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen.</p><p>Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa.</p><p>&nbsp;</p> Helsingin Sanomat uutisoi tänään konsulttiyhtiö Valorin monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön tilauksesta tekemästä raportista, mistä ilmenee, että kivihiilen korvaaminen puuta polttamalla olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille askel väärään suuntaan.

Tuoreen selvityksen mukaan Helsinkiin muun muassa Tattarisuolle suunnitellut - vastusta naapuristossaan herättäneet - biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan pikemminkin lisäisivät niitä eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta huonompi vaihtoehto. 

Olen toistuvasti tuonut Helsingin valtuuston ilmastoa koskevissa keskusteluissa esille epäilyni, että kivihiilen korvaaminen biovoimalaitoksissa poltettavalla rekkarallilla eripuolilta maata rahdattavalla puulla ja turpeella ei ole ratkaisu, jos Helsinki pyrki pääsemään irti kasvihuoneilmiöitä kiihdyttävästä energiantuotannosta. Hiilineutraliteetti itsessään on aivan oikea päämäärä. Toinen kysymys on miten siihen päästään kestävällä tavalla.  

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen, ja erityisesti keskustan, ajama biovoimaa suosiva linja on nähdäkseni aluepolitiikkaa, eikä ilmastopolitikkaa.  Kestävällä tavalla hoidettuna Suomen metsät tarjoavat raaka-ainetta hyvin kehittyneelle metsäteollisuudellemme. Savuna piipusta ilmaan ei metsiämme pidä kuitenkaan polttaa pääkaupungin lämmittämiseksi. Sipilän hallitus on vaatinut, että kivihiilestä on päästävä eroon vuoteen 2029 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen aiotaan päästä, Helsingin on löydettävä muita keinoja korvata energiantuotanto, kun rekoilla rahdattavan puun ja turpeen polton lisääminen.

Vaihtoehtoja päästöttömään energiantuotantoon on. Voi kuitenkin olla, että niiden kehittämiseen ja käyttöön saamiseen tarvitaan hieman pidempi aika, kun mitä nykyinen hallitus on valmis antamaan. Voimme lisätä aurinko- ja maalämpöä, lämpövarastoja, lämpöpumppuja sekä ydinvoimaa. Nyt viimeistään on kuitenkin aika todeta, että puun polton lisääminen on niin sanotusti askel ojasta allikkoon ja sitä ei Helsingin sen enempää kuin muunkaan maan pidä nyt ottaa.

 

]]>
26 http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265654-puun-polttamisen-lisaaminen-ei-ole-ilmastoteko#comments Kotimaa Energiapolitiikka Helsingin kaupunginvaltuusto Hiilineutraali Juha Sipilän hallitus Tue, 11 Dec 2018 12:47:04 +0000 Ville Jalovaara http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265654-puun-polttamisen-lisaaminen-ei-ole-ilmastoteko
GCM-paperi repii Eurooppaa, myös Suomea – vaikka kyseessä pelkkä ”puuterirasia” http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265646-gcm-paperi-repii-eurooppaa-myos-suomea-vaikka-kyseessa-pelkka-puuterirasia <p>Euroopassa kiehuu kapinaliike, jonka taustoista liikkuu villejä huhuja.</p><p>Unkarin kaupunkien katukuvassa nähtiin taas tänä syksynä verovaroilla kustannettuja <a href="https://www.nrc.nl/nieuws/2018/12/07/die-info-oorlog-was-de-bedoeling-a3059908?fbclid=IwAR34TL6J7DlM_cvaRMMSXYyNR1MuQKQy-nIIZI4tsDFcc-k0V2hQGZmkhE4&amp;utm_source=POLITICO.EU&amp;utm_campaign=dacee2ecc0-EMAIL_CAMPAIGN_2018_12_10_05_41&amp;utm_medium=email&amp;utm_term=0_10959edeb5-dacee2ecc0-189786701">poliittisia julisteita</a>:</p><p>&quot;YK haluaa purkaa maahanmuuttoa torjuvan aidan. UNKARI PÄÄTTÄÄ, EI YK!&quot;</p><p>Tällä kertaa pääministeri Viktor Orbánin ja hänen hallituksensa kampanjan maalitauluna oli YK:ssa neuvoteltu globaali siirtolaisuussopimus GCM, joka hyväksyttiin maanantaina Marokon Marrakeshissa. Sopimuksella on tarkoitus säädellä kansainvälistä muuttoliikettä ja muuttajien oikeuksia.</p><p>Sopimus on ehkä väärä sana, koska englanniksi GCM ei ole &quot;agreement&quot;, saati vielä sitovampi &quot;pact&quot;, vaan pelkkä &quot;compact&quot;, jota ei edes ollut tarkoitus allekirjoittaa. Suomen ulkoministeriön käännöksissä sitä kutsutaan nimillä &quot;kompakti&quot; ja &quot;asiakirja&quot;. Sanakirjoista ei ole apua; niiden mukaan compact on sopimus tai puuterirasia. Jälkimmäinen lienee oikeampi käännös, ellei sitten sovita, että kyseessä on pelkkä julistus, &quot;declaration&quot;.</p><p>Unkarin hallituksen kampanja herätti hieman ihmetystä siksi, että unkarilaisten enemmistö on jo ennestään hallituksen tiukan maahanmuuttopolitiikan ja maan etelärajalle pystytetyn aidan kannalla, eikä edes vaaleja ole tulossa lähiaikoina. Hallituksella nyt vain sattuu olemaan ylimääräistä rahaa, joilla se tukee haluamiaan mainostoimistoja. Näin ainakin Unkarin oppositio asian selittää.</p><p>Puuterirasiasta on tullut koko Euroopassa kokoaan isompi asia. Belgian hallitus repesi viikonloppuna juuri sitä koskevaan riitaan: pääministeri George Michelin hallituksessa istunut kansallismielinen flaamilaispuolue NVA ilmoitti lähtevänsä oppositioon, koska liberaali Michel ei suostunut vastustamaan kompaktia. Michel aikoo nyt jatkaa vähemmistöhallituksen johdossa, mutta hänestä voi hyvin tulla puuterirasian ensimmäinen poliittinen uhri.</p><p>GCM:n vastustajien joukossa ovat Unkarin lisäksi olleet ainakin Viro, Latvia, Puola, Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Itävalta, Italia &ndash; ja Yhdysvallat. <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/265816-viro-hyvaksyy-sittenkin-gcm-sopimuksen-parlamentin-aanestys-haukutaan">Viro tosin kääntyi</a> viime tingassa kompaktin kannalle. Marrakeshiin odotettiin maanantaina 159:n maan edustajia YK:n 193:sta jäsenmaasta, eli kapinallisia oli 34. Niiden perustelut poisjäämiselle ovat suunnilleen samat kuin Unkarilla: kompakti rajoittaa kansallista itsemääräämisoikeutta.</p><p>Suomen eduskunnassa vain perussuomalaiset ovat vastustaneet GCM:ää äänekkäästi. <a href="https://um.fi/julkaisut/-/asset_publisher/TVOLgBmLyZvu/content/mika-on-gcm-kysymyksia-ja-vastauksia-siirtolaisuusasiakirjasta?p_p_auth=cJTh5Fsi&amp;curAsset=0&amp;stId=44227">Ulkoministeriön mukaan</a> &quot;käynnissä tuntuu olevan Euroopan laajuinen kampanja, jolla on pyritty levittämään väärää tietoa asiakirjan sisällöstä ja erityisesti sen sitovuudesta&quot;. Vastustajien mukaan kompakti on sitova, vaikka sitä ei ole allekirjoitettu, koska siellä mainitaan useita kertoja, että jäsenmaat &rdquo;sitoutuvat&rdquo;, muun muassa edistämään tiedon vaihtoa siirtolaisuudesta.</p><p>Tallinnan Vapaudenaukiolla viikonloppuna pidetyn GCM:n vastaisen mielenosoituksen johtajat pukeutuivat keltaisiin huomioliiveihin, osoittaakseen tukeaan myös Ranskan hallitusta viime viikkoina vastustaneille mielenosoittajille. Keltaliivien mielenosoituksia on nähty jo myös Belgiassa ja Hollannissa, ja olisi pieni ihme, ellei muoti tarttuisi muihinkin maihin.</p><p>Tilanne on otollinen salaliittoteorioiden leviämiselle. Unkarissa hallituksen lietsoma yleinen käsitys on, että YK:n ajaman siirtolaisuuspolitiikan takana on liberaali miljardööri George Soros. Hän edustaa Unkarin hallitukselle globalisteja, joiden ideologia uhkaa Unkarin itsenäistä päätösvaltaa. Siksi ei ole yllätys, että Unkari vastustaa myös siirtolaisuuskompaktia, jonka nimessä on sana globaali.</p><p>Sosiaalisessa mediassa levisi viikonloppuna teorioita siitä, mitä voimia on keltaliivien takana. Ranskalainen turvallisuusanalyytikko Elliot Alderson selvitti Twitterissä verkostoanalyysin avulla, että keltaliivit-aihetunnistetta (#GiletsJaunes) käytti ahkerasti kymmenkunta englanninkielistä twitteristiä, jotka levittivät siten kapinahenkeä Ranskan ulkopuolelle. Kaikki olivat Aldersonin mukaan enemmän tai vähemmän äärioikeistolaista alt-right-liikehdintää edustavia henkilöitä tai (vale)uutispalveluja.</p><p>Toinen teoria keltaliivien taustoista oli tietysti se, että liikettä tuetaan Moskovasta. Sosiaalisessa mediassa liikkui huhuja, että joidenkin keltaliivien oli kuultu puhuvan venäjää. Levittipä joku myös kuvia, joissa keltaisiin liiveihin pukeutuneet miehet kantavat Itä-Ukrainan kapinallisen &quot;Donetskin tasavallan&quot; lippua.</p><p>Euroopassa on menossa mielenkiintoinen viikko: Britannian parlamentin alahuoneen pitäisi äänestää pääministeri Theresa Mayn hallituksen ja EU:n välisestä erosopimuksesta. On todennäköistä, että Mayn hallitus kaatuu, jos sopimus kaatuu. Jos Britannia ei päättämättömyytensä vuoksi pääse irti EU:sta, keltaliivien liike leviää melko varmasti myös saarivaltakuntaan. Liikkeen sisältö voi olla joko EU-vastainen tai EU-myönteinen, riippuen siitä mitä hallitus tekee.</p><p>Britanniassa tutkitaan edelleen, miten venäläiset vaikuttivat maan kansanäänestykseen EU-erosta eli brexitistä keväällä ja kesällä 2016. Varmaa näyttöä ei ole, mutta Venäjän uskotaan rahoittaneen EU-vastaisia ryhmiä ja levittäneen disinformaatiota eli valetietoa.</p><p>Venäjä varmaankin myös vastustaa GCM:ää.</p><p>Väärin. Uutistoimisto Tass kertoi juuri, että &quot;Venäjän mielestä turvallista, järjestäytynyttä ja säännönmukaista siirtolaisuutta koskeva kompakti on tärkeä askel kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä&quot;. Venäjä toki painottaa myös kansallista itsemääräämisoikeuttaan, mutta kukapa ei painottaisi.</p><p>Toinen vahva puuterirasian tukija on Saksa, jonka liittokansleri Angela Merkel piti Marrakeshissa puheen järjestäytyneen siirtolaisuuden puolesta. Saksa ja Venäjä ovat siis samalla asialla. Pitäisikö huolestua?</p><p><em>Kolumnin aiempi versio ilmestyi maanantaina <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-paperi-repii-koko-eurooppaa-suomi-mukaan-lukien-vaikka-kyseessa-on-pelkka-puuterirasia/08ae620a-a3d2-35e7-b1f1-a2fe8a0ca92c">Talouselämän sivuilla.</a></em></p><p>&nbsp;</p> Euroopassa kiehuu kapinaliike, jonka taustoista liikkuu villejä huhuja.

Unkarin kaupunkien katukuvassa nähtiin taas tänä syksynä verovaroilla kustannettuja poliittisia julisteita:

"YK haluaa purkaa maahanmuuttoa torjuvan aidan. UNKARI PÄÄTTÄÄ, EI YK!"

Tällä kertaa pääministeri Viktor Orbánin ja hänen hallituksensa kampanjan maalitauluna oli YK:ssa neuvoteltu globaali siirtolaisuussopimus GCM, joka hyväksyttiin maanantaina Marokon Marrakeshissa. Sopimuksella on tarkoitus säädellä kansainvälistä muuttoliikettä ja muuttajien oikeuksia.

Sopimus on ehkä väärä sana, koska englanniksi GCM ei ole "agreement", saati vielä sitovampi "pact", vaan pelkkä "compact", jota ei edes ollut tarkoitus allekirjoittaa. Suomen ulkoministeriön käännöksissä sitä kutsutaan nimillä "kompakti" ja "asiakirja". Sanakirjoista ei ole apua; niiden mukaan compact on sopimus tai puuterirasia. Jälkimmäinen lienee oikeampi käännös, ellei sitten sovita, että kyseessä on pelkkä julistus, "declaration".

Unkarin hallituksen kampanja herätti hieman ihmetystä siksi, että unkarilaisten enemmistö on jo ennestään hallituksen tiukan maahanmuuttopolitiikan ja maan etelärajalle pystytetyn aidan kannalla, eikä edes vaaleja ole tulossa lähiaikoina. Hallituksella nyt vain sattuu olemaan ylimääräistä rahaa, joilla se tukee haluamiaan mainostoimistoja. Näin ainakin Unkarin oppositio asian selittää.

Puuterirasiasta on tullut koko Euroopassa kokoaan isompi asia. Belgian hallitus repesi viikonloppuna juuri sitä koskevaan riitaan: pääministeri George Michelin hallituksessa istunut kansallismielinen flaamilaispuolue NVA ilmoitti lähtevänsä oppositioon, koska liberaali Michel ei suostunut vastustamaan kompaktia. Michel aikoo nyt jatkaa vähemmistöhallituksen johdossa, mutta hänestä voi hyvin tulla puuterirasian ensimmäinen poliittinen uhri.

GCM:n vastustajien joukossa ovat Unkarin lisäksi olleet ainakin Viro, Latvia, Puola, Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Itävalta, Italia – ja Yhdysvallat. Viro tosin kääntyi viime tingassa kompaktin kannalle. Marrakeshiin odotettiin maanantaina 159:n maan edustajia YK:n 193:sta jäsenmaasta, eli kapinallisia oli 34. Niiden perustelut poisjäämiselle ovat suunnilleen samat kuin Unkarilla: kompakti rajoittaa kansallista itsemääräämisoikeutta.

Suomen eduskunnassa vain perussuomalaiset ovat vastustaneet GCM:ää äänekkäästi. Ulkoministeriön mukaan "käynnissä tuntuu olevan Euroopan laajuinen kampanja, jolla on pyritty levittämään väärää tietoa asiakirjan sisällöstä ja erityisesti sen sitovuudesta". Vastustajien mukaan kompakti on sitova, vaikka sitä ei ole allekirjoitettu, koska siellä mainitaan useita kertoja, että jäsenmaat ”sitoutuvat”, muun muassa edistämään tiedon vaihtoa siirtolaisuudesta.

Tallinnan Vapaudenaukiolla viikonloppuna pidetyn GCM:n vastaisen mielenosoituksen johtajat pukeutuivat keltaisiin huomioliiveihin, osoittaakseen tukeaan myös Ranskan hallitusta viime viikkoina vastustaneille mielenosoittajille. Keltaliivien mielenosoituksia on nähty jo myös Belgiassa ja Hollannissa, ja olisi pieni ihme, ellei muoti tarttuisi muihinkin maihin.

Tilanne on otollinen salaliittoteorioiden leviämiselle. Unkarissa hallituksen lietsoma yleinen käsitys on, että YK:n ajaman siirtolaisuuspolitiikan takana on liberaali miljardööri George Soros. Hän edustaa Unkarin hallitukselle globalisteja, joiden ideologia uhkaa Unkarin itsenäistä päätösvaltaa. Siksi ei ole yllätys, että Unkari vastustaa myös siirtolaisuuskompaktia, jonka nimessä on sana globaali.

Sosiaalisessa mediassa levisi viikonloppuna teorioita siitä, mitä voimia on keltaliivien takana. Ranskalainen turvallisuusanalyytikko Elliot Alderson selvitti Twitterissä verkostoanalyysin avulla, että keltaliivit-aihetunnistetta (#GiletsJaunes) käytti ahkerasti kymmenkunta englanninkielistä twitteristiä, jotka levittivät siten kapinahenkeä Ranskan ulkopuolelle. Kaikki olivat Aldersonin mukaan enemmän tai vähemmän äärioikeistolaista alt-right-liikehdintää edustavia henkilöitä tai (vale)uutispalveluja.

Toinen teoria keltaliivien taustoista oli tietysti se, että liikettä tuetaan Moskovasta. Sosiaalisessa mediassa liikkui huhuja, että joidenkin keltaliivien oli kuultu puhuvan venäjää. Levittipä joku myös kuvia, joissa keltaisiin liiveihin pukeutuneet miehet kantavat Itä-Ukrainan kapinallisen "Donetskin tasavallan" lippua.

Euroopassa on menossa mielenkiintoinen viikko: Britannian parlamentin alahuoneen pitäisi äänestää pääministeri Theresa Mayn hallituksen ja EU:n välisestä erosopimuksesta. On todennäköistä, että Mayn hallitus kaatuu, jos sopimus kaatuu. Jos Britannia ei päättämättömyytensä vuoksi pääse irti EU:sta, keltaliivien liike leviää melko varmasti myös saarivaltakuntaan. Liikkeen sisältö voi olla joko EU-vastainen tai EU-myönteinen, riippuen siitä mitä hallitus tekee.

Britanniassa tutkitaan edelleen, miten venäläiset vaikuttivat maan kansanäänestykseen EU-erosta eli brexitistä keväällä ja kesällä 2016. Varmaa näyttöä ei ole, mutta Venäjän uskotaan rahoittaneen EU-vastaisia ryhmiä ja levittäneen disinformaatiota eli valetietoa.

Venäjä varmaankin myös vastustaa GCM:ää.

Väärin. Uutistoimisto Tass kertoi juuri, että "Venäjän mielestä turvallista, järjestäytynyttä ja säännönmukaista siirtolaisuutta koskeva kompakti on tärkeä askel kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä". Venäjä toki painottaa myös kansallista itsemääräämisoikeuttaan, mutta kukapa ei painottaisi.

Toinen vahva puuterirasian tukija on Saksa, jonka liittokansleri Angela Merkel piti Marrakeshissa puheen järjestäytyneen siirtolaisuuden puolesta. Saksa ja Venäjä ovat siis samalla asialla. Pitäisikö huolestua?

Kolumnin aiempi versio ilmestyi maanantaina Talouselämän sivuilla.

 

]]>
26 http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265646-gcm-paperi-repii-eurooppaa-myos-suomea-vaikka-kyseessa-pelkka-puuterirasia#comments Kotimaa Eurooppa GCM GCM-sopimus Tue, 11 Dec 2018 12:18:52 +0000 Matti Virtanen http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265646-gcm-paperi-repii-eurooppaa-myos-suomea-vaikka-kyseessa-pelkka-puuterirasia
Vaaleissa keskusteltava myös Norjan mallista harvaan asutun maaseudun osalta http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265526-vaaleissa-keskusteltava-myos-norjan-mallista-harvaan-asutun-maaseudun-osalta <p>Suomen väestörakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutus on eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan dramaattinen.&nbsp; Muun muassa <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/266608-huoli-suomen-vaestorakenteen-muutoksesta-syntymassa-kestamaton-tilanne-ei-ole-koettu">Uusi</a> Suomi ja&nbsp;Suomenmaa uutisoivat Pekkarisen puheesta, jonka hän piti Mikkelissä tänään.</p> <p>Pekkarisella on pitkä historia ja kokemus aluekehittämisestä. Toivoisin kuitenkin rohkeampia avauksia häneltä siihen, millä keinoilla voisimme ratkaista tilanteen. Pekkarisen mukaan &quot;Yhteiskunnallisen eheyttämisen nimissä on puututtava myös väestörakenteeltaan vääristyneiden alueiden ja siellä asuvien ihmisten työn ja palvelujen pelastamiseen.&quot;</p> <p>Pekkarinen on aivan oikeassa siinä, että palvelujen &quot;pelastaminen&quot; vaatii alueelle osaajia. Tälläkin hetkellä harvaan asutulla maaseudulla on vaikeuksia saada työntekijöitä vakituisiin virkoihin julkiselle sektorille. Olipa kyse sitten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tai pelastustoimen tehtävästä.&nbsp;</p> <p>Samaan aikaan avoimet työpaikat yksityisellä sektorilla ovat lisääntyneet. Kokonaisuutena osaajien saatavuus on esimerkiksi&nbsp;Kainuussa suuri haaste alueen yrityksille. Tuoreen <a href="https://www.kainuunliitto.fi/ajankohtaista/kainuussa-on-toita-tarjolla-nyt-ja-tulevaisuudessa-yritysten-kasvu-ja-elakoityminen"><strong>Kainuun työvoimatarpeen ennakointi- raporti</strong>ssa</a> vastaajista vajaa viidennes ilmoitti, että työvoiman saatavuus on este toiminnan kasvattamiselle Kainuussa ja 61 % ilmoitti, että työvoimaa on vaihtelevasti saatavilla.</p> <p>Kaikista maakunnista määrällisesti eniten työttömiä on Uudellamaalla. Uudenmaan ELY&shy; keskuksen kuntien alueella oli lokakuun lopussa yhteensä 67 972 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden lasku oli Uudellamaalla koko maan hitainta. Kainuun TE-toimiston asiakkaista lähes puolet on yli 50-vuotiaita. Kainuun työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä noin 5 700 henkilöä eikä paikallinen työvoima riitä tilastokeskuksen väestöennusteiden toteutuessa eläköitymisen myötä vapautuviin työpaikkoihin. Näkisin mielelläni muuttoliikettä Uudeltamaalta sinne missä osaajia tarvitaan.&nbsp;</p> <p>Tulevina vuosina eläköityminen koskee myös monia yrittäjiä. Yrityksen omistajavaihdos vaatii uuden yrittäjän siinä missä työpaikka uuden työntekijän. Kainuussa tämä koskee vuoteen 2030-mennessä kolmasosaa yrityksistä.</p> <p>Ymmärrän, että monelle tilanne on tullut yllättäen ja pyytämättä. Myös heille, joiden syntymäseudulle muuton esteenä on aiemmin ollut työpaikan puuttuminen ja alueen korkea työttömyys. Olemme niin tottuneet hokemaan &quot;Ei siellä ole töitä&quot;. Perinteinen aluepolitiikkakin on perustunut ennemmin koheesiopolitiikkaan kuin alueen vahvuuksista lähtevään politiikkaan.</p> <p>On selvää, että harvaan asutun maaseudun kuntien on pärjättävä viihtyisänä ja elinvoimaisena asuinpaikkana muiden kuntien joukossa. Alueen omat työttömät ovat edelleenkin merkittävä työvoimapotentiaali ja myös vajaatyökykyisyys on nähtävä mahdollisuutena. Poismuuton vähentäminen ja tulomuuton edistäminen muodostuvat keskeisiksi toimenpiteiksi, tähän tarvitaan niitä kuuluisia pito- ja vetovoimatekijöitä. Muuntokoulutusta kasvualoille on vahvistettava yhteistyössä yritysten kanssa. Työvoimarakenteen monipuolistamisen näkökulmasta myös perinteistä valtion työpaikkojen hajasijoittamistakin tarvitaan. <a href="http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237919-pitkajanteinen-ja-johdonmukainen-alueellistaminen-vaatii-paatoksia-hallitukselta">Tästä</a> olen kirjoittanut aiemmin.</p> <p>Ymmärrän hyvin, että koko Suomi painii saman haasteen kanssa. Monia harvaan asutun maaseudun kuntia ikääntyminen koskee kuitenkin muuta maata nopeammalla aikataululla. Itse olen asettanut Kuhmossa tavoitteeksi väestön uusiutumisen. Väestön kasvu ei kaikilla kunnilla Suomessa pysty, ainakaan nykyisellä syntyvyydellä tai maahanmuutolla, olemaankaan positiivinen.&nbsp;</p> <p>Helsingin Sanomien <a href="https://dynamic.hs.fi/2018/norja/index.html?_ga=2.117025219.418515895.1544371569-1849133404.1515605932">artikkeli</a> Norjan mallista herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. &nbsp;Moni totesi, että Suomessa ei ole varaa vastaavaan. Mielestäni olisi kuitenkin hedelmällistä vaalien alla kuulla puolueiden linjauksia siitä, miten aiomme jatkossa varmistaa, että koko Suomen voimavarat ovat luomassa hyvinvointia. Pääosa luonnonvaroistamme kuitenkin sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla.&nbsp;</p> <p>Harvaan asutun parlamentaarinen ryhmä on pohtinut harvaan asutun maaseudun kilpailukykyä ja sen toimikausi jatkuu vaalien yli. Tammi-helmikuussa sen työlistalla ovat mm. verolinjaukset.&nbsp; Haluan vaalikeskusteluissa kuulla, miten puolueet suhtautuisivat laajan elinkeinopaketin sorvaamiseen harvaan asutulle maaseudulle, jolla on erityisen suuret haasteet pitkien etäisyyksien, vanhenevan väestön ja työvoimapulan vuoksi. Aivan ensimmäiseksi käyttöön voitaisiin ottaa Harvaan asutun maaseudun <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79506/04_17_HAMA_strategia_FINALa.pdf?sequence=3&amp;isAllowed=y">strategiassa</a> esitetty verohuojennusjärjestelmä harvaan asutulle maaseudulle muuttaville. Tämä voitaisiin kohdentaa vaikkapa niistä maakunnista muuttaville, joiden alueella työttömyyden lasku on hitainta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen väestörakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutus on eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan dramaattinen.  Muun muassa Uusi Suomi ja Suomenmaa uutisoivat Pekkarisen puheesta, jonka hän piti Mikkelissä tänään.

Pekkarisella on pitkä historia ja kokemus aluekehittämisestä. Toivoisin kuitenkin rohkeampia avauksia häneltä siihen, millä keinoilla voisimme ratkaista tilanteen. Pekkarisen mukaan "Yhteiskunnallisen eheyttämisen nimissä on puututtava myös väestörakenteeltaan vääristyneiden alueiden ja siellä asuvien ihmisten työn ja palvelujen pelastamiseen."

Pekkarinen on aivan oikeassa siinä, että palvelujen "pelastaminen" vaatii alueelle osaajia. Tälläkin hetkellä harvaan asutulla maaseudulla on vaikeuksia saada työntekijöitä vakituisiin virkoihin julkiselle sektorille. Olipa kyse sitten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tai pelastustoimen tehtävästä. 

Samaan aikaan avoimet työpaikat yksityisellä sektorilla ovat lisääntyneet. Kokonaisuutena osaajien saatavuus on esimerkiksi Kainuussa suuri haaste alueen yrityksille. Tuoreen Kainuun työvoimatarpeen ennakointi- raportissa vastaajista vajaa viidennes ilmoitti, että työvoiman saatavuus on este toiminnan kasvattamiselle Kainuussa ja 61 % ilmoitti, että työvoimaa on vaihtelevasti saatavilla.

Kaikista maakunnista määrällisesti eniten työttömiä on Uudellamaalla. Uudenmaan ELY­ keskuksen kuntien alueella oli lokakuun lopussa yhteensä 67 972 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden lasku oli Uudellamaalla koko maan hitainta. Kainuun TE-toimiston asiakkaista lähes puolet on yli 50-vuotiaita. Kainuun työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä noin 5 700 henkilöä eikä paikallinen työvoima riitä tilastokeskuksen väestöennusteiden toteutuessa eläköitymisen myötä vapautuviin työpaikkoihin. Näkisin mielelläni muuttoliikettä Uudeltamaalta sinne missä osaajia tarvitaan. 

Tulevina vuosina eläköityminen koskee myös monia yrittäjiä. Yrityksen omistajavaihdos vaatii uuden yrittäjän siinä missä työpaikka uuden työntekijän. Kainuussa tämä koskee vuoteen 2030-mennessä kolmasosaa yrityksistä.

Ymmärrän, että monelle tilanne on tullut yllättäen ja pyytämättä. Myös heille, joiden syntymäseudulle muuton esteenä on aiemmin ollut työpaikan puuttuminen ja alueen korkea työttömyys. Olemme niin tottuneet hokemaan "Ei siellä ole töitä". Perinteinen aluepolitiikkakin on perustunut ennemmin koheesiopolitiikkaan kuin alueen vahvuuksista lähtevään politiikkaan.

On selvää, että harvaan asutun maaseudun kuntien on pärjättävä viihtyisänä ja elinvoimaisena asuinpaikkana muiden kuntien joukossa. Alueen omat työttömät ovat edelleenkin merkittävä työvoimapotentiaali ja myös vajaatyökykyisyys on nähtävä mahdollisuutena. Poismuuton vähentäminen ja tulomuuton edistäminen muodostuvat keskeisiksi toimenpiteiksi, tähän tarvitaan niitä kuuluisia pito- ja vetovoimatekijöitä. Muuntokoulutusta kasvualoille on vahvistettava yhteistyössä yritysten kanssa. Työvoimarakenteen monipuolistamisen näkökulmasta myös perinteistä valtion työpaikkojen hajasijoittamistakin tarvitaan. Tästä olen kirjoittanut aiemmin.

Ymmärrän hyvin, että koko Suomi painii saman haasteen kanssa. Monia harvaan asutun maaseudun kuntia ikääntyminen koskee kuitenkin muuta maata nopeammalla aikataululla. Itse olen asettanut Kuhmossa tavoitteeksi väestön uusiutumisen. Väestön kasvu ei kaikilla kunnilla Suomessa pysty, ainakaan nykyisellä syntyvyydellä tai maahanmuutolla, olemaankaan positiivinen. 

Helsingin Sanomien artikkeli Norjan mallista herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.  Moni totesi, että Suomessa ei ole varaa vastaavaan. Mielestäni olisi kuitenkin hedelmällistä vaalien alla kuulla puolueiden linjauksia siitä, miten aiomme jatkossa varmistaa, että koko Suomen voimavarat ovat luomassa hyvinvointia. Pääosa luonnonvaroistamme kuitenkin sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla. 

Harvaan asutun parlamentaarinen ryhmä on pohtinut harvaan asutun maaseudun kilpailukykyä ja sen toimikausi jatkuu vaalien yli. Tammi-helmikuussa sen työlistalla ovat mm. verolinjaukset.  Haluan vaalikeskusteluissa kuulla, miten puolueet suhtautuisivat laajan elinkeinopaketin sorvaamiseen harvaan asutulle maaseudulle, jolla on erityisen suuret haasteet pitkien etäisyyksien, vanhenevan väestön ja työvoimapulan vuoksi. Aivan ensimmäiseksi käyttöön voitaisiin ottaa Harvaan asutun maaseudun strategiassa esitetty verohuojennusjärjestelmä harvaan asutulle maaseudulle muuttaville. Tämä voitaisiin kohdentaa vaikkapa niistä maakunnista muuttaville, joiden alueella työttömyyden lasku on hitainta.

 

 

 

 

 

]]>
25 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265526-vaaleissa-keskusteltava-myos-norjan-mallista-harvaan-asutun-maaseudun-osalta#comments Kotimaa Aluepolitiikka Elinvoima Maaseutu Sun, 09 Dec 2018 17:07:36 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265526-vaaleissa-keskusteltava-myos-norjan-mallista-harvaan-asutun-maaseudun-osalta
Suomi lapsipulassa http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa <p>Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on pähkäilty viime viikkoina kiivaasti. Siinä missä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 vauvaa, viime vuonna luku oli vain 50 139. Pudotus on dramaattinen ja vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.</p><p>Kyse ei ole vain huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän remontista, kuten monet aiheesta kirjoitetut artikkelit antavat ymmärtää. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä menee uusiksi. Yhä useampi päiväkoti, peruskoulu, ammattioppilaitos ja lukio joudutaan lähivuosina sulkemaan oppilaspulan vuoksi.</p><p>Ne vähätkin lapset syntyvät kasvukeskuksiin, joihin edelleen rakennetaan uusia kouluja. Sen sijaan pienissä kunnissa joudutaan harkitsemaan kunnan viimeisen koulun lakkauttamista. Viime vuonna 35 kunnassa syntyi alle 10 lasta!</p><p>Kun pienet lukiot ja ammattioppilaitokset sulkevat ovensa, keskiasteen opinnot eivät enää ole kaikille lähipalvelu, vaan yhä useampi oppilas asuu viikot asuntolassa.</p><p>Kun mikroikäluokat lähtevät opiskelemaan, pienillä korkeakouluilla ja yliopistoilla kasvukeskusten ulkopuolella on kaksi vaihtoehtoa, ne joko sulkevat ovensa tai rekrytoivat ulkomailta lisää opiskelijoita.</p><p>Hyvällä tuurilla osa ulkomailta tulevista opiskelijoista jäisi Suomeen töihin. Suomen nopeasti pahenevan osaajapulan torjumiseksi korkeakouluja tulisikin kannustaa kansainvälistymään esimerkiksi palkitsemalla jokaisesta ulkomaalaisesta tutkinnon suorittajasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi myös houkutella aktiivisesti Suomeen esimerkiksi korvaamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut opintotuella! Muuten suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään esimerkiksi tuotekehityksen ulkomaille.</p><p>Toinen suuri muutos koetaan elämänkaaren toisessa päässä. Kun työvoima hupenee samaan aikaan kun suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti enää riitä, ei sairaaloihin eikä kotihoitoon. Japanissa tilanne on jo päällä, ja kasvavaa osaa <a href="https://www.theguardian.com/world/2018/feb/06/japan-robots-will-care-for-80-of-elderly-by-2020">hoivatehtävistä ollaan siirtämässä roboteille</a>.</p><p>Moni ikäihminen huokaa, ettei ymmärrä tietotekniikkaa. Pian he joutuvat tulemaan päivittäin toimeen robottinostinten, älyvuoteiden, lääkeannostelurobottien, etävastaanottojen ym. kanssa.</p><p>Vastaavasti asevelvollisuuteen perustuva koko maan puolustaminen käy ikäluokkien supistuessa mahdottomaksi, ja pieniä varuskuntia joudutaan sulkemaan. Joukkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tai sitten asevelvollisuus on laajennettava koskemaan myös naisia.</p><p>Niin ja se työelämä. Kun työvoimaa valmistuu vuosittain tuhansia vähemmän kuin poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle, kansantalous alkaa supistua. Koemme yhtä aikaa täystyöllisyyden ja talouslaman. Ainoana toivona on radikaali työn automaatio. Voimme säilyttää nykyisen kaltaisen yhteiskunnan vain, jos tekoälyt ja robotit ottavat hoitaakseen työtehtäviä samaa tahtia kuin työntekijöiden määrä työmarkkinoilla hupenee.</p><p>Meidän on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria automatisoimaan työtä aina kun se on mahdollista. Ihmiset kannattaa säästää tehtäviin, joista robotti tai tekoäly ei selviä. Lisäksi meidän on uudelleenkoulutettava työnsä automaatiolle menettävät työntekijät ripeästi uusiin tehtäviin. Perinteiset ceeveen kirjoituskurssit eivät riitä työllistämistoimenpiteeksi. Eivät ole koskaan riittäneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on pähkäilty viime viikkoina kiivaasti. Siinä missä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 vauvaa, viime vuonna luku oli vain 50 139. Pudotus on dramaattinen ja vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kyse ei ole vain huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän remontista, kuten monet aiheesta kirjoitetut artikkelit antavat ymmärtää. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä menee uusiksi. Yhä useampi päiväkoti, peruskoulu, ammattioppilaitos ja lukio joudutaan lähivuosina sulkemaan oppilaspulan vuoksi.

Ne vähätkin lapset syntyvät kasvukeskuksiin, joihin edelleen rakennetaan uusia kouluja. Sen sijaan pienissä kunnissa joudutaan harkitsemaan kunnan viimeisen koulun lakkauttamista. Viime vuonna 35 kunnassa syntyi alle 10 lasta!

Kun pienet lukiot ja ammattioppilaitokset sulkevat ovensa, keskiasteen opinnot eivät enää ole kaikille lähipalvelu, vaan yhä useampi oppilas asuu viikot asuntolassa.

Kun mikroikäluokat lähtevät opiskelemaan, pienillä korkeakouluilla ja yliopistoilla kasvukeskusten ulkopuolella on kaksi vaihtoehtoa, ne joko sulkevat ovensa tai rekrytoivat ulkomailta lisää opiskelijoita.

Hyvällä tuurilla osa ulkomailta tulevista opiskelijoista jäisi Suomeen töihin. Suomen nopeasti pahenevan osaajapulan torjumiseksi korkeakouluja tulisikin kannustaa kansainvälistymään esimerkiksi palkitsemalla jokaisesta ulkomaalaisesta tutkinnon suorittajasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi myös houkutella aktiivisesti Suomeen esimerkiksi korvaamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut opintotuella! Muuten suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään esimerkiksi tuotekehityksen ulkomaille.

Toinen suuri muutos koetaan elämänkaaren toisessa päässä. Kun työvoima hupenee samaan aikaan kun suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti enää riitä, ei sairaaloihin eikä kotihoitoon. Japanissa tilanne on jo päällä, ja kasvavaa osaa hoivatehtävistä ollaan siirtämässä roboteille.

Moni ikäihminen huokaa, ettei ymmärrä tietotekniikkaa. Pian he joutuvat tulemaan päivittäin toimeen robottinostinten, älyvuoteiden, lääkeannostelurobottien, etävastaanottojen ym. kanssa.

Vastaavasti asevelvollisuuteen perustuva koko maan puolustaminen käy ikäluokkien supistuessa mahdottomaksi, ja pieniä varuskuntia joudutaan sulkemaan. Joukkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tai sitten asevelvollisuus on laajennettava koskemaan myös naisia.

Niin ja se työelämä. Kun työvoimaa valmistuu vuosittain tuhansia vähemmän kuin poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle, kansantalous alkaa supistua. Koemme yhtä aikaa täystyöllisyyden ja talouslaman. Ainoana toivona on radikaali työn automaatio. Voimme säilyttää nykyisen kaltaisen yhteiskunnan vain, jos tekoälyt ja robotit ottavat hoitaakseen työtehtäviä samaa tahtia kuin työntekijöiden määrä työmarkkinoilla hupenee.

Meidän on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria automatisoimaan työtä aina kun se on mahdollista. Ihmiset kannattaa säästää tehtäviin, joista robotti tai tekoäly ei selviä. Lisäksi meidän on uudelleenkoulutettava työnsä automaatiolle menettävät työntekijät ripeästi uusiin tehtäviin. Perinteiset ceeveen kirjoituskurssit eivät riitä työllistämistoimenpiteeksi. Eivät ole koskaan riittäneet.

]]>
28 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa#comments Kotimaa Eläkkeet Koulutus Syntyvyys Sat, 08 Dec 2018 16:25:40 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa
Väkivallan retoriikka ei ole isänmaallista http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265469-vakivallan-retoriikka-ei-ole-isanmaallista <p>Cordon Sanitaire on lääketieteellinen käsite, joka tarkoittaa tarttuvaan tautiin sairastuneiden eristämistä muista. Se on kuitenkin viime vuosikymmeninä saanut uuden merkityksen, kun sitä on alettu käyttää viittamaan yhteiskunnalle vaarallisen ideologian poliittisesta karanteenista. Viime viikkoihin asti uskoin itse vahvasti siihen, että ääriliikkeiden suosion kasvu estetään juuri niistä hiljenemällä. Olen kuitenkin päätynyt arvioimaan kantojani uudelleen.</p><p>Vuoden 2017 kunnallisvaalien yhteydessä ja sen jälkeen sain sähköpostitse useita nimettömiä uhkauksia, joissa minua uhattiin väkivallalla poliittisten kantojeni takia. Nimettömänä pysyneitä henkilöitä ärsytti erityisesti kantani maahanmuuttoon ja sukupuoli- sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. En nostanut asiaa esiin aikaisemmin, koska koin sen oikeuttavan uhkaajani teot ja provosoivan hänet jatkamaan toimintaansa.</p><p>Uhkaukset osoittautuivat luonnollisesti perättömiksi, mutta ne saivat minut pohtimaan Suomessa nykyaikana vallalla olevaa poliittista keskustelukulttuuria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rasismista on tullut aivan uudella tapaa salonkikelpoista jopa politiikan ylimmillä tasoilla ja keskustelukulttuuri on muuttunut šokkiuutisten aikana yhä radikaalimmaksi. Twitter-maailmassa uudet avaukset tuntuvat olevan päivä päivältä oudompia ja lähentelevät usein enemmän dystopiaa kuin demokratiaa.</p><p>Oma kantani maahanmuuttoon on ja pysyy. Olen aina ollut sitä mieltä, että pakolaisia tulee ensisijaisesti auttaa heidän kotimaassaan kehitysavun ja konfliktinratkaisun keinoin. Meidän tulee myös edistää kaikin mahdollisin keinoin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden kotouttamista, sillä ilman oikeaa työkalupakkia ja riittäviä resursseja voivat he syrjäytyä ja pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.&nbsp;</p><p>Samalla uskon edelleen vakaasti siihen, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja kuuluvat kaikille iästä, sukupuolesta, etnisyydestä tai seksuaalisuudesta riippumatta. Se, joka rikkoo toisen koskemattomuutta fyysisesti tai henkisesti, syyllistyy rikoksista kaikkein kuvottavimpaan. Suomalaisessa oikeusvaltiossa tuomitsemme nämä rikolliset ja pidämme huolta siitä, että he saavat asianmukaisen rangaistuksen.</p><p>Demokratiassa ihmisellä on oikeus eriävään mielipiteeseen. Perustuslaissa määriteltyä mielipiteenvapautta rajoittaa kuitenkin laki kansanryhmää kiihottamista vastaan, joka toteaa hyvin yksinkertaisesti, että mikään rasistisin motivaatioin toteutettu ilmaisu ei ole hyväksyttävää. Nykysuomessa ei ole paikkaa ääriliikkeille &ndash; olivat ne sitten vasemmalla tai oikealla &ndash; jotka pyrkisivät toiminnallaan horjuttamaan tai kaatamaan kansanvaltaisesti valitun hallinnon.</p><p>Kun uusnatsit marssivat Helsingin kaduilla, emme siis voi vain olla hiljaa. Voimme leikkiä sana- ja piiloleikkejä yöt ja päivät, mutta joskus myös meidän on pystyttävä puhumaan ongelmista niiden oikeilla nimillä. Hiljeneminen ei ole nyt eikä koskaan ratkaisu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Cordon Sanitaire on lääketieteellinen käsite, joka tarkoittaa tarttuvaan tautiin sairastuneiden eristämistä muista. Se on kuitenkin viime vuosikymmeninä saanut uuden merkityksen, kun sitä on alettu käyttää viittamaan yhteiskunnalle vaarallisen ideologian poliittisesta karanteenista. Viime viikkoihin asti uskoin itse vahvasti siihen, että ääriliikkeiden suosion kasvu estetään juuri niistä hiljenemällä. Olen kuitenkin päätynyt arvioimaan kantojani uudelleen.

Vuoden 2017 kunnallisvaalien yhteydessä ja sen jälkeen sain sähköpostitse useita nimettömiä uhkauksia, joissa minua uhattiin väkivallalla poliittisten kantojeni takia. Nimettömänä pysyneitä henkilöitä ärsytti erityisesti kantani maahanmuuttoon ja sukupuoli- sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. En nostanut asiaa esiin aikaisemmin, koska koin sen oikeuttavan uhkaajani teot ja provosoivan hänet jatkamaan toimintaansa.

Uhkaukset osoittautuivat luonnollisesti perättömiksi, mutta ne saivat minut pohtimaan Suomessa nykyaikana vallalla olevaa poliittista keskustelukulttuuria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rasismista on tullut aivan uudella tapaa salonkikelpoista jopa politiikan ylimmillä tasoilla ja keskustelukulttuuri on muuttunut šokkiuutisten aikana yhä radikaalimmaksi. Twitter-maailmassa uudet avaukset tuntuvat olevan päivä päivältä oudompia ja lähentelevät usein enemmän dystopiaa kuin demokratiaa.

Oma kantani maahanmuuttoon on ja pysyy. Olen aina ollut sitä mieltä, että pakolaisia tulee ensisijaisesti auttaa heidän kotimaassaan kehitysavun ja konfliktinratkaisun keinoin. Meidän tulee myös edistää kaikin mahdollisin keinoin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden kotouttamista, sillä ilman oikeaa työkalupakkia ja riittäviä resursseja voivat he syrjäytyä ja pudota yhteiskunnan ulkopuolelle. 

Samalla uskon edelleen vakaasti siihen, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja kuuluvat kaikille iästä, sukupuolesta, etnisyydestä tai seksuaalisuudesta riippumatta. Se, joka rikkoo toisen koskemattomuutta fyysisesti tai henkisesti, syyllistyy rikoksista kaikkein kuvottavimpaan. Suomalaisessa oikeusvaltiossa tuomitsemme nämä rikolliset ja pidämme huolta siitä, että he saavat asianmukaisen rangaistuksen.

Demokratiassa ihmisellä on oikeus eriävään mielipiteeseen. Perustuslaissa määriteltyä mielipiteenvapautta rajoittaa kuitenkin laki kansanryhmää kiihottamista vastaan, joka toteaa hyvin yksinkertaisesti, että mikään rasistisin motivaatioin toteutettu ilmaisu ei ole hyväksyttävää. Nykysuomessa ei ole paikkaa ääriliikkeille – olivat ne sitten vasemmalla tai oikealla – jotka pyrkisivät toiminnallaan horjuttamaan tai kaatamaan kansanvaltaisesti valitun hallinnon.

Kun uusnatsit marssivat Helsingin kaduilla, emme siis voi vain olla hiljaa. Voimme leikkiä sana- ja piiloleikkejä yöt ja päivät, mutta joskus myös meidän on pystyttävä puhumaan ongelmista niiden oikeilla nimillä. Hiljeneminen ei ole nyt eikä koskaan ratkaisu.

]]>
26 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265469-vakivallan-retoriikka-ei-ole-isanmaallista#comments Kotimaa Äärioikeisto Natsi Suomi Väkivallan retoriikka Sat, 08 Dec 2018 13:18:44 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265469-vakivallan-retoriikka-ei-ole-isanmaallista
Yksinäisyys on kansansairaus http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265431-yksinaisyys-on-kansansairaus <p>Yksinäisyydestä on muodostunut merkittävä kansansairaus. Ajoittaisesta yksinäisyydestä kärsii yli miljoona suomalaista ja kroonista yksinäisyyttä potee noin 500 000 suomalaista. Vertailun vuoksi merkittäviin kansantauteihin luokiteltua diabetesta sairastaa diagnosoidusti 350 000 ihmistä. Yksinäisyyden aiheuttama kansallinen terveyshaittavaikutus on tupakointiin ja ylipainoon rinnastettavissa. Tupakoivia ja yksinäisiä on suurin piirtein sama osuus väestöstä ja yksilölle aiheutuvat terveysriskit ovat samaa suuruusluokkaa. Ylipainoon verrattuna yksinäisyys on kolme kertaa vaarallisempaa, joten vaikka ylipainoisten osuus onkin yksinäisten osuuteen nähden kolminkertainen, vertautuu yksinäisyyden terveyshaitat kansallisella tasolla myös ylipainon aiheuttamiin negatiivisiin terveysvaikutuksiin. Yksinäisyys ei katso myöskään ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan vaan Suomessa yksinäisyyttä koetaan ilman suuria poikkeavuuksia sekä miesten että naisten keskuudessa, kaikissa ikäryhmissä ja jokaisessa maakunnassa.</p><p>Huomiota tämä noin 20 prosentin suomalaisten joukko ei ole kuitenkaan merkittävästi saanut &ndash; etenkään poliittisissa ratkaisuissa tai keskustelussa. Ja koska aihe on verraten vaiettu, on myös yksinäisyyttä kokevan henkilön vaikea ilmaista yksinäisyyden tunnettaan tai saada yksinäisyyteensä apua. Yksilöiden sosiaalidynamiikkaa koskevassa päätöksenteossa nojaudutaan edelleenkin lähes poikkeuksetta ydinperhekeskeiseen ajatteluun ja tästä kärsivät mm. ero-, adoptio- ja sateenkaariperheiden lisäksi yksinäiset. Istuva hallitus on todennäköisesti leikkaustoimillaan ja päätöksillään edesauttanut yksinäisyydelle altistumista. Oma osansa on myös sote-uudistus, joka uudelleen määrittää järjestöjen roolin palvelun tarjoajana. On ensisijaisen tärkeää, että sote-alan järjestöjen, jotka nykyisin ovat ainoa yksinäisyyttä torjuva ja yksinäisiä auttava elin, toimintaedellytykset eivät vaarannu mahdollisten uudistusten myötä, sillä yksinäisyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa.</p><p>Yksinäisyys on yksilötasolla musertava tragedia sekä samalla yhteiskunnallisesti valtava, lieveilmiöineen kustannuksia aiheuttava ongelma. Yksinäisellä on yli kymmenenkertainen riski sairastua ahdistukseen ja masennukseen tai altistua erilaisille mielenterveydellisille ongelmille. Ennenaikaisen kuoleman riski on yksinäisillä 22 prosenttia korkeampi. Lisäksi kroonisesti yksinäiset ovat korkeasti altistuneita sydän- ja verisuonisairauksille, yleisen vastustuskyvyn merkittävälle heikentymiselle sekä erilaisiin neurologisille häiriöille. THL:n kyselytutkimusten mukaan yksinäiset käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti ikäverrokkiryhmäänsä enemmän. Terveysvaikutuksen lisäksi yksinäisyyden mukanaan tuomina lieveilmiöinä esiintyy mm. työttömyyttä, päihdeongelmia ja velkaantuneisuutta.</p><p>Yksinäisyyteen pystytään puuttumaan valtiovallan sekä aluetason päätöksenteolla. Yksinäisyys ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt kuten terveys- ja päihdeongelmat, työttömyys tai syrjäytyneisyys ovat usein kolikon kaksi eri puolta. Syy-seuraussuhde tulee kuitenkin ymmärtää ja ratkaisuja tulisi entistä useammin etsiä seurausten &ndash; eli edellä mainittujen lieveilmiöiden &ndash; sijaan juurisyylle eli yksinäisyydelle. Yksinäisyys ja päätöstenteon vaikutusten arviointi yksinäisyyteen tulee ottaa näkyväksi osaksi poliittista agendaa. Elämän taitekohtiin kuten työsuhteen katkeamiseen, vanhemmaksi tulemiseen ja eläköitymiseen tulee tarjota riittävä sosiaalinen ja taloudellinen tuki. Tämän lisäksi on varmistettava, että yksinäisyyttä torjuvilla järjestöillä on riittävät toimiedellytykset auttaa yksinäisyyttä kokevia ihmisiä. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito ehkäisee sekä yksinäisyyttä että ikääntymisen aiheuttamia terveydenhoitokustannuksia. Tasa-arvoa tukemalla voidaan torjua eriarvoisuuden myötävaikutuksesta syntyvää yksinäisyyttä. Ja jotta taataan yksinäisyysongelmaa purkavien poliittisten hankkeiden näkyvyys ja onnistuminen, voidaan Suomeenkin nimittää yksinäisyysministeri &ndash; näin on tehty jo Iso-Britanniassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksinäisyydestä on muodostunut merkittävä kansansairaus. Ajoittaisesta yksinäisyydestä kärsii yli miljoona suomalaista ja kroonista yksinäisyyttä potee noin 500 000 suomalaista. Vertailun vuoksi merkittäviin kansantauteihin luokiteltua diabetesta sairastaa diagnosoidusti 350 000 ihmistä. Yksinäisyyden aiheuttama kansallinen terveyshaittavaikutus on tupakointiin ja ylipainoon rinnastettavissa. Tupakoivia ja yksinäisiä on suurin piirtein sama osuus väestöstä ja yksilölle aiheutuvat terveysriskit ovat samaa suuruusluokkaa. Ylipainoon verrattuna yksinäisyys on kolme kertaa vaarallisempaa, joten vaikka ylipainoisten osuus onkin yksinäisten osuuteen nähden kolminkertainen, vertautuu yksinäisyyden terveyshaitat kansallisella tasolla myös ylipainon aiheuttamiin negatiivisiin terveysvaikutuksiin. Yksinäisyys ei katso myöskään ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan vaan Suomessa yksinäisyyttä koetaan ilman suuria poikkeavuuksia sekä miesten että naisten keskuudessa, kaikissa ikäryhmissä ja jokaisessa maakunnassa.

Huomiota tämä noin 20 prosentin suomalaisten joukko ei ole kuitenkaan merkittävästi saanut – etenkään poliittisissa ratkaisuissa tai keskustelussa. Ja koska aihe on verraten vaiettu, on myös yksinäisyyttä kokevan henkilön vaikea ilmaista yksinäisyyden tunnettaan tai saada yksinäisyyteensä apua. Yksilöiden sosiaalidynamiikkaa koskevassa päätöksenteossa nojaudutaan edelleenkin lähes poikkeuksetta ydinperhekeskeiseen ajatteluun ja tästä kärsivät mm. ero-, adoptio- ja sateenkaariperheiden lisäksi yksinäiset. Istuva hallitus on todennäköisesti leikkaustoimillaan ja päätöksillään edesauttanut yksinäisyydelle altistumista. Oma osansa on myös sote-uudistus, joka uudelleen määrittää järjestöjen roolin palvelun tarjoajana. On ensisijaisen tärkeää, että sote-alan järjestöjen, jotka nykyisin ovat ainoa yksinäisyyttä torjuva ja yksinäisiä auttava elin, toimintaedellytykset eivät vaarannu mahdollisten uudistusten myötä, sillä yksinäisyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa.

Yksinäisyys on yksilötasolla musertava tragedia sekä samalla yhteiskunnallisesti valtava, lieveilmiöineen kustannuksia aiheuttava ongelma. Yksinäisellä on yli kymmenenkertainen riski sairastua ahdistukseen ja masennukseen tai altistua erilaisille mielenterveydellisille ongelmille. Ennenaikaisen kuoleman riski on yksinäisillä 22 prosenttia korkeampi. Lisäksi kroonisesti yksinäiset ovat korkeasti altistuneita sydän- ja verisuonisairauksille, yleisen vastustuskyvyn merkittävälle heikentymiselle sekä erilaisiin neurologisille häiriöille. THL:n kyselytutkimusten mukaan yksinäiset käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti ikäverrokkiryhmäänsä enemmän. Terveysvaikutuksen lisäksi yksinäisyyden mukanaan tuomina lieveilmiöinä esiintyy mm. työttömyyttä, päihdeongelmia ja velkaantuneisuutta.

Yksinäisyyteen pystytään puuttumaan valtiovallan sekä aluetason päätöksenteolla. Yksinäisyys ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt kuten terveys- ja päihdeongelmat, työttömyys tai syrjäytyneisyys ovat usein kolikon kaksi eri puolta. Syy-seuraussuhde tulee kuitenkin ymmärtää ja ratkaisuja tulisi entistä useammin etsiä seurausten – eli edellä mainittujen lieveilmiöiden – sijaan juurisyylle eli yksinäisyydelle. Yksinäisyys ja päätöstenteon vaikutusten arviointi yksinäisyyteen tulee ottaa näkyväksi osaksi poliittista agendaa. Elämän taitekohtiin kuten työsuhteen katkeamiseen, vanhemmaksi tulemiseen ja eläköitymiseen tulee tarjota riittävä sosiaalinen ja taloudellinen tuki. Tämän lisäksi on varmistettava, että yksinäisyyttä torjuvilla järjestöillä on riittävät toimiedellytykset auttaa yksinäisyyttä kokevia ihmisiä. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito ehkäisee sekä yksinäisyyttä että ikääntymisen aiheuttamia terveydenhoitokustannuksia. Tasa-arvoa tukemalla voidaan torjua eriarvoisuuden myötävaikutuksesta syntyvää yksinäisyyttä. Ja jotta taataan yksinäisyysongelmaa purkavien poliittisten hankkeiden näkyvyys ja onnistuminen, voidaan Suomeenkin nimittää yksinäisyysministeri – näin on tehty jo Iso-Britanniassa.

]]>
0 http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265431-yksinaisyys-on-kansansairaus#comments Kotimaa Ennaltaehkäisevät palvelut Politiikka Yksinäisyys Fri, 07 Dec 2018 20:35:50 +0000 Eva Tawasoli http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265431-yksinaisyys-on-kansansairaus
Itsenäisyyden paras tae: kotipesä kunnossa http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265333-itsenaisyyden-paras-tae-kotipesa-kunnossa <p><strong>Suomi on maailman parhaita maita. </strong>Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on muun muassa maailman vakain valtio, maailman vapain maa, maailman turvallisin maa ja maailman kolmanneksi vaurain maa. Häkellyttävän listauksen Suomen menestyksestä eri vertailuissa voit katsoa <a href="http://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html">täältä.</a></p><p>Suomen menestys ja elämänlaatumme eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niiden edellytys on valtiollinen itsenäisyytemme: oikeus rakentaa yhteiskuntaa, kuten yhdessä parhaaksi näemme. Monet kansat maailmassa eivät nauti tällaisesta oikeudesta.</p><p>On tärkeää pitää mielessä, että itsenäisyyden menetys ei tarkoita ainoastaan miehitystä &ndash; sellaista, jota vastaan Suomi taisteli 1939-45. Itsenäisyyden kaventaminen voi tarkoittaa monia muitakin asioita. Se voi tarkoittaa painostamista, uhkailua, häirintää, estämistä.</p><p>Esimerkiksi Ukrainaa ei ole kokonaan miehitetty, mutta sen itsenäisyyttä on vakavasti loukattu muun muassa hybridivaikuttamisella, häirinnällä, energian saantia heikentämällä, sen ulkopoliittisia valintoja rajoittamalla ja tunnetusti osin sotilaallisinkin keinoin. Ukrainan oikeuteen määrittää oma kohtalonsa on kajottu.</p><p>Paras lääke itsenäisyyden kaventamiseen on pitää oma yhteiskuntamme niin vahvana, että se kestää yritykset väärin keinoin vaikuttaa valintoihimme. Se tarkoittaa muun muassa</p><ul><li>riittävää sotilaallista suorituskykyä,</li><li>huoltovarmuutta,</li><li>monipuolista energiajärjestelmää,</li><li>kyberkestävyyttä,</li><li>propagandan vastustuskykyä,</li><li>hallinnon toimivuutta</li><li>kansalaisten turvallisuusosaamista sekä</li><li>kestävää julkista talouttakin.</li></ul><p>Vahvuus tarkoittaa myös aktiivista ulkopolitiikkaa sekä sitoutuneita ja riittävän vahvoja liittolaisia. Yksinäinen, köyhä ja velkainen, sisäisesti riitainen, kouluttamaton ja energiariippuvainen maa on helppo saattaa polvilleen, verrattuna vahvaan ja ystävien ympäröimään.</p><p><strong>Itsenäisyyden ytimessä on kuitenkin ennen kaikkea tahto.</strong> Määrätietoisuus siitä, että tahdomme itsenäisyytemme säilyttää ja etsimme siihen tarvittavat keinot. On huolestuttavaa, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10529281">maanpuolustustahto on nyt vajonnut alimmilleen 30 vuoteen.</a> Erityisen huolestuttavaa on nopea lasku nuorten keskuudessa. Sellainen yhteiskunta, joka ei tahdo puolustautua, ei tietenkään sitä tehokkaasti tee. Maanpuolustustahto on saatava taas nousuun.</p><p>Suomen tulee nimittäin aina pitää huolta, että suomalaiset päättävät maamme tulevaisuudesta. Se ei tarkoita sitä, että meidän ei kannattaisi tehdä laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja esimerkiksi sitoutua yhteisesti sovittuihin EU:n pelisääntöihin. Itsenäisyys on myös vapautta valita liittolaisensa. Mutta meidän suomalaisten tulee tehdä omat valintamme. Paras tae tuosta oikeudesta - itsenäisyydestä - on pitää kotipesä kunnossa, Suomi vahvana.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Ville Valkonen</strong></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on maailman parhaita maita. Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on muun muassa maailman vakain valtio, maailman vapain maa, maailman turvallisin maa ja maailman kolmanneksi vaurain maa. Häkellyttävän listauksen Suomen menestyksestä eri vertailuissa voit katsoa täältä.

Suomen menestys ja elämänlaatumme eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niiden edellytys on valtiollinen itsenäisyytemme: oikeus rakentaa yhteiskuntaa, kuten yhdessä parhaaksi näemme. Monet kansat maailmassa eivät nauti tällaisesta oikeudesta.

On tärkeää pitää mielessä, että itsenäisyyden menetys ei tarkoita ainoastaan miehitystä – sellaista, jota vastaan Suomi taisteli 1939-45. Itsenäisyyden kaventaminen voi tarkoittaa monia muitakin asioita. Se voi tarkoittaa painostamista, uhkailua, häirintää, estämistä.

Esimerkiksi Ukrainaa ei ole kokonaan miehitetty, mutta sen itsenäisyyttä on vakavasti loukattu muun muassa hybridivaikuttamisella, häirinnällä, energian saantia heikentämällä, sen ulkopoliittisia valintoja rajoittamalla ja tunnetusti osin sotilaallisinkin keinoin. Ukrainan oikeuteen määrittää oma kohtalonsa on kajottu.

Paras lääke itsenäisyyden kaventamiseen on pitää oma yhteiskuntamme niin vahvana, että se kestää yritykset väärin keinoin vaikuttaa valintoihimme. Se tarkoittaa muun muassa

  • riittävää sotilaallista suorituskykyä,
  • huoltovarmuutta,
  • monipuolista energiajärjestelmää,
  • kyberkestävyyttä,
  • propagandan vastustuskykyä,
  • hallinnon toimivuutta
  • kansalaisten turvallisuusosaamista sekä
  • kestävää julkista talouttakin.

Vahvuus tarkoittaa myös aktiivista ulkopolitiikkaa sekä sitoutuneita ja riittävän vahvoja liittolaisia. Yksinäinen, köyhä ja velkainen, sisäisesti riitainen, kouluttamaton ja energiariippuvainen maa on helppo saattaa polvilleen, verrattuna vahvaan ja ystävien ympäröimään.

Itsenäisyyden ytimessä on kuitenkin ennen kaikkea tahto. Määrätietoisuus siitä, että tahdomme itsenäisyytemme säilyttää ja etsimme siihen tarvittavat keinot. On huolestuttavaa, että maanpuolustustahto on nyt vajonnut alimmilleen 30 vuoteen. Erityisen huolestuttavaa on nopea lasku nuorten keskuudessa. Sellainen yhteiskunta, joka ei tahdo puolustautua, ei tietenkään sitä tehokkaasti tee. Maanpuolustustahto on saatava taas nousuun.

Suomen tulee nimittäin aina pitää huolta, että suomalaiset päättävät maamme tulevaisuudesta. Se ei tarkoita sitä, että meidän ei kannattaisi tehdä laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja esimerkiksi sitoutua yhteisesti sovittuihin EU:n pelisääntöihin. Itsenäisyys on myös vapautta valita liittolaisensa. Mutta meidän suomalaisten tulee tehdä omat valintamme. Paras tae tuosta oikeudesta - itsenäisyydestä - on pitää kotipesä kunnossa, Suomi vahvana.

 

Ville Valkonen

]]>
6 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265333-itsenaisyyden-paras-tae-kotipesa-kunnossa#comments Kotimaa Itsenäisyys Puolustus Turvallisuuspolitiikka Thu, 06 Dec 2018 09:35:17 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265333-itsenaisyyden-paras-tae-kotipesa-kunnossa
Ympäristöpolitiikka on isänmaallisuutta http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265326-ymparistopolitiikka-on-isanmaallisuutta <p>Tänä vuonna presidentin vastaanotolla Linnan juhlissa on teemana yhteinen ympäristö.</p><p>Olen iloinen että juuri tämä teema on valittu juhlien aiheeksi.</p><p>Vierailta tullaan kysymään miten ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta näkyy omassa toiminnassamme.</p><p>Kaikilla on erilaisia tapoja toteuttaa asiaa.<br />Eräs tuttu halusi ehdottomasti ydinvoimalla tuetettua sähköä kotiinsa.<br />Myyjä oli yllättynyt.<br />Tuttavalle tässä oli logiikkansa &ndash; ydinvoima edustaa osalle päästötöntä ja edullista energiamuotoa.</p><p>Asiasta saa ja voi olla eri mieltä.</p><p>Itse valitsen sähkösopimusta tehdessä mielelläni &rdquo;vihreää&rdquo; sähköä eli uusiutuvia energiamuotoja.</p><p>Olen siirtynyt hiljalleen enenemissä määrin käyttämään luonnonkosmetiikkaa ja pesuaineita. Käytän edelleen myös tavallisia tuotteita mutta suunta ekologisissa tuotteissa on kasvamaan päin. Tiski- ja pesuaineissa haluan ehdottomasti olevan vähintään ympäristömerkin, mutta mieluiten ostan täysin ekotuotteita.</p><p>Kierrätystä meillä harrastetaan perustuotteiden osalta, mm. paperi, biojäte, sekajäte, pullot, kartonki. Silti toivoisin taloyhtiöön myös muoviastiaa. Muovia voisi erotella helposti ja kerätä paljon tehokkaammin omaan keräykseensä. Tämän toivon menevän eteenpäin Suomessa.</p><p>Vaatteita annan mielelläni muiden käyttöön ja myyn kirpputoreilla. Vaatteet ovat silti myös kehityskohde itselle &ndash; olen koko elämäni ollut hyvin pienituloinen ennen eduskuntaa, enkä vieläkään osta juuri mitään kalliimpaa vaatetta. Joskus se olisi järkevää &ndash; jos tietää että tämä tuote sitten kyllä kestää aikaa. Olen pyrkinyt hieman muuttamaan tätä ja ostamaan välillä tarvitsemani vaatteen tältä pohjalta. Tosin tämä muutos taitaa rajoittua lähinnä takkiin ja kenkiin. Petrattavaa tällä saralla olisi siis vielä rutkasti. Onneksi olen ostanut useamman vaatteen myös kirpputorilta.</p><p>Käytän mahdollisimman paljon julkisia kulkuneuvoja, erityisesti junaa, Tampereella bussia ja Helsingissä ratikkaa. Minulla ei ole autoa, mutta miehellä on, hän tarvitsee sitä työnsä vuoksi ja on hyvä että yksi auto meille hyvin riittää. Hiljattain olemme puhuneet siitä vaihtaisimmeko auton biokaasu-käyttöiseksi.</p><p>Ruokavalinnoissa olemme vähentäneet lihan käyttöä mutta syömme edelleen kaikkea. Arkena on helppo valita eduskunnan lounasravintolassa kasvisruoka. Viikonloppuisin saatamme syödä sitten muutakin. Ystävissä on jonkin verran kasvissyöjiä ja vegaaneja, heidän tullessa kylään on kiva kokeilla lihan sijaan muuta ruoanlaittoa. Se kannustaa muuttamaan myös omia tottumuksia.</p><p>Vapaa-ajalla ympäristöajattelu näkyy meillä siten, että jos TV on päällä siellä pyörii lähes aina luonto-ohjelmat. Tämän ystävämme ovat riesaksi asti kokeneet.<br />Lähiluonnossa liikkuessa nostamme maasta roskat jos niitä näemme.<br />Erityisen harmissani olen ollut siitä että joku on tuonut lähimetsän lempipaikalle sohvia. Pispalassa rannan tuntumassa on kalliota ja ihmiset viettävät siellä aikaa. Toivon silti että sohvat sieltä pian häviäisivät. Ne eivät kuulu luontoon ja pilaavat rakkaan paikan, sielukiven.</p><p>Olemme laittaneet lähimetsän myös linnunpöntön. Toivomme sinne keväällä asukkaita.</p><p>Työssäni ympäristöasiat ovat paljon läsnä. Aloittaessani ympäristövaliokunnassa ympäristöahdistus iski minuun kovaa. En pystynyt nauttimaan lomilla tai muissa tilanteissa joissa näin ympäristöä kohdeltavan kaltoin. Minulla oli vaikeuksia olla myös laittamassa kynsiä ensimmäisiin linnan juhliin enkä sen jälkeen ole kynsiä enää laittanut. Kemikaalit leijuivat ilmassa ja pidin asiaa vain täysin turhana.</p><p>Olen viime vuosina oppinut maailman ympäristöstä paljon. Työni varjopuoli ympäristön kannalta on ollut matkustaminen. Sitä on ollut paljon. Lähivuosina matkustan tietoisesti vähemmän töiden osalta.<br />Tutuksi ovat tulleet myös keskustelut metsien hiilinieluista sekä Itämeren kalakannoista. En näistä tiennyt paljoakaan ennen ympäristövaliokunnassa toimimista.<br />Sittemmin olen päässyt pahimmasta ympäristöahdistuksesta mutta se vaivaa minua aktiivisesti edelleen, varsinkin paikoissa joissa on ongelmia.<br />Arvostus Suomen luontoa kohtaan on vain jatkanut kasvuaan.</p><p>Juuri julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi että nuoremmille sukupolville isänmaallisuus ilmenee Suomen luonnon ja kansallispuistojen kautta.<br />Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa isänmaallisuus yhdistyy huomattavasti vähemmän armeijaan ja Suomen sotaisaan 1900-luvun historiaan.<br />Nuorten ikäluokkien mielestä isänmaallisuus kiteytyy laajoissa kansalaisvapauksissa sekä suomalaisessa luonnossa ja kansallispuistoissa.</p><p>Samaistun itse sekä sotahistorian kautta tulevaan isänmaallisuuteen mutta eniten rakasta isänmaata minullekin symboloi kaunis ja puhdas luontomme.</p><p>Pidän ympäristöasioita aina mukanani poliittisissa keskusteluissa ja tiedän että paljon on vielä tehtävää, erityisesti asenteissa. Ympäristöpolitiikkaa tehdään edelleen liikaa poliittisten mielipiteiden pohjalta, tutkimustiedon sijaan.</p><p>Haluan muuttaa tämän.</p><p>Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!</p><p>Suomi on rakkain!</p><p><img alt="" height="800" src="http://www.tiinaelovaara.fi/wp-content/uploads/2018/12/3BD9AD67-A9C9-419B-B562-357EDB225AB8-800x800.jpeg" width="800" />Kuvassa rakas ja fiksu kollega, ympäristöpoliitikko Saara-Sofia Sirén (kok), kun olimme yhdessä metsäakatemia kurssilla.</p> Tänä vuonna presidentin vastaanotolla Linnan juhlissa on teemana yhteinen ympäristö.

Olen iloinen että juuri tämä teema on valittu juhlien aiheeksi.

Vierailta tullaan kysymään miten ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta näkyy omassa toiminnassamme.

Kaikilla on erilaisia tapoja toteuttaa asiaa.
Eräs tuttu halusi ehdottomasti ydinvoimalla tuetettua sähköä kotiinsa.
Myyjä oli yllättynyt.
Tuttavalle tässä oli logiikkansa – ydinvoima edustaa osalle päästötöntä ja edullista energiamuotoa.

Asiasta saa ja voi olla eri mieltä.

Itse valitsen sähkösopimusta tehdessä mielelläni ”vihreää” sähköä eli uusiutuvia energiamuotoja.

Olen siirtynyt hiljalleen enenemissä määrin käyttämään luonnonkosmetiikkaa ja pesuaineita. Käytän edelleen myös tavallisia tuotteita mutta suunta ekologisissa tuotteissa on kasvamaan päin. Tiski- ja pesuaineissa haluan ehdottomasti olevan vähintään ympäristömerkin, mutta mieluiten ostan täysin ekotuotteita.

Kierrätystä meillä harrastetaan perustuotteiden osalta, mm. paperi, biojäte, sekajäte, pullot, kartonki. Silti toivoisin taloyhtiöön myös muoviastiaa. Muovia voisi erotella helposti ja kerätä paljon tehokkaammin omaan keräykseensä. Tämän toivon menevän eteenpäin Suomessa.

Vaatteita annan mielelläni muiden käyttöön ja myyn kirpputoreilla. Vaatteet ovat silti myös kehityskohde itselle – olen koko elämäni ollut hyvin pienituloinen ennen eduskuntaa, enkä vieläkään osta juuri mitään kalliimpaa vaatetta. Joskus se olisi järkevää – jos tietää että tämä tuote sitten kyllä kestää aikaa. Olen pyrkinyt hieman muuttamaan tätä ja ostamaan välillä tarvitsemani vaatteen tältä pohjalta. Tosin tämä muutos taitaa rajoittua lähinnä takkiin ja kenkiin. Petrattavaa tällä saralla olisi siis vielä rutkasti. Onneksi olen ostanut useamman vaatteen myös kirpputorilta.

Käytän mahdollisimman paljon julkisia kulkuneuvoja, erityisesti junaa, Tampereella bussia ja Helsingissä ratikkaa. Minulla ei ole autoa, mutta miehellä on, hän tarvitsee sitä työnsä vuoksi ja on hyvä että yksi auto meille hyvin riittää. Hiljattain olemme puhuneet siitä vaihtaisimmeko auton biokaasu-käyttöiseksi.

Ruokavalinnoissa olemme vähentäneet lihan käyttöä mutta syömme edelleen kaikkea. Arkena on helppo valita eduskunnan lounasravintolassa kasvisruoka. Viikonloppuisin saatamme syödä sitten muutakin. Ystävissä on jonkin verran kasvissyöjiä ja vegaaneja, heidän tullessa kylään on kiva kokeilla lihan sijaan muuta ruoanlaittoa. Se kannustaa muuttamaan myös omia tottumuksia.

Vapaa-ajalla ympäristöajattelu näkyy meillä siten, että jos TV on päällä siellä pyörii lähes aina luonto-ohjelmat. Tämän ystävämme ovat riesaksi asti kokeneet.
Lähiluonnossa liikkuessa nostamme maasta roskat jos niitä näemme.
Erityisen harmissani olen ollut siitä että joku on tuonut lähimetsän lempipaikalle sohvia. Pispalassa rannan tuntumassa on kalliota ja ihmiset viettävät siellä aikaa. Toivon silti että sohvat sieltä pian häviäisivät. Ne eivät kuulu luontoon ja pilaavat rakkaan paikan, sielukiven.

Olemme laittaneet lähimetsän myös linnunpöntön. Toivomme sinne keväällä asukkaita.

Työssäni ympäristöasiat ovat paljon läsnä. Aloittaessani ympäristövaliokunnassa ympäristöahdistus iski minuun kovaa. En pystynyt nauttimaan lomilla tai muissa tilanteissa joissa näin ympäristöä kohdeltavan kaltoin. Minulla oli vaikeuksia olla myös laittamassa kynsiä ensimmäisiin linnan juhliin enkä sen jälkeen ole kynsiä enää laittanut. Kemikaalit leijuivat ilmassa ja pidin asiaa vain täysin turhana.

Olen viime vuosina oppinut maailman ympäristöstä paljon. Työni varjopuoli ympäristön kannalta on ollut matkustaminen. Sitä on ollut paljon. Lähivuosina matkustan tietoisesti vähemmän töiden osalta.
Tutuksi ovat tulleet myös keskustelut metsien hiilinieluista sekä Itämeren kalakannoista. En näistä tiennyt paljoakaan ennen ympäristövaliokunnassa toimimista.
Sittemmin olen päässyt pahimmasta ympäristöahdistuksesta mutta se vaivaa minua aktiivisesti edelleen, varsinkin paikoissa joissa on ongelmia.
Arvostus Suomen luontoa kohtaan on vain jatkanut kasvuaan.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi että nuoremmille sukupolville isänmaallisuus ilmenee Suomen luonnon ja kansallispuistojen kautta.
Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa isänmaallisuus yhdistyy huomattavasti vähemmän armeijaan ja Suomen sotaisaan 1900-luvun historiaan.
Nuorten ikäluokkien mielestä isänmaallisuus kiteytyy laajoissa kansalaisvapauksissa sekä suomalaisessa luonnossa ja kansallispuistoissa.

Samaistun itse sekä sotahistorian kautta tulevaan isänmaallisuuteen mutta eniten rakasta isänmaata minullekin symboloi kaunis ja puhdas luontomme.

Pidän ympäristöasioita aina mukanani poliittisissa keskusteluissa ja tiedän että paljon on vielä tehtävää, erityisesti asenteissa. Ympäristöpolitiikkaa tehdään edelleen liikaa poliittisten mielipiteiden pohjalta, tutkimustiedon sijaan.

Haluan muuttaa tämän.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Suomi on rakkain!

Kuvassa rakas ja fiksu kollega, ympäristöpoliitikko Saara-Sofia Sirén (kok), kun olimme yhdessä metsäakatemia kurssilla.

]]>
14 http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265326-ymparistopolitiikka-on-isanmaallisuutta#comments Kotimaa Thu, 06 Dec 2018 07:40:20 +0000 Tiina Elovaara http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265326-ymparistopolitiikka-on-isanmaallisuutta
Sydämen sivistys kumpuaa sydämestä http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265319-sydamen-sivistys-kumpuaa-sydamesta <p>Tänään vietämme Suomen itsenäisyyspäivää. Se on arvokkain päivämme. Olemme paljosta velkaa Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleille ja Suomen rakentaneille sukupolville. Samoin olemme jo velkaa tuleville sukupolville käyttämästämme ja kuluttamastamme hyvinvoinnista.</p><p>Lapset ovat tulevaisuus, jota tulee kunnioittaa. Meidän tulee huolehtia maapallon ilmastosta ja luonnosta, jotta lapsemme eivät joudu maksamaan kohtuutonta hintaa valinnoistamme. Kunnioitus lapsia kohtaan lähtee pienistä teoista, joissa heitä kohdellaan arvostavasti ja samanarvoisesti. Pääministeri Juha Sipilä isännöi Suomen lastenjuhlaa eilen itsenäisyyspäivän aattona. Juhla järjestettiin yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.</p><p>Lapsille järjestetty juhla oli oikeansuuntaista aikuisten toimintaa, jollaisella mahdollistetaan sekä hyvien käytöstapojen että perimätiedon siirtyminen. Lastenjuhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta koululaista jokaisesta Suomen kunnasta Utsjoelta Hankoon. Tällaisen uudenlaisen perinteen soisi vakiintuvan kaikenlaisessa toiminnassa, jossa lapsi voidaan ottaa huomioon. Lasten huomioiminen kaikessa &ndash; juhlista poliittisiin päätöksiin &ndash; kuuluu vastuuntuntoiseen aikuisuuteen. Emme voi vaatia tulevilta sukupolvilta kunnioitusta, jollemme itse saman linjaisilla sanoilla ja teoilla ansaitse sitä.</p><p>Suomen lastenjuhlan teemana oli lukeminen ja kirjallisuus, joka on pääosassa myös Helsingin keskustakirjasto Oodin perheille suunnatussa avajaisohjelmassa tänään. On merkittävää, että kirjallisuus ja sivistys nostetaan arvoonsa itsenäisessä Suomessamme. Eilen avattuun Oodiin toi tervehdyksensä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ahkerana lukijana kannustaa meitä lukemaan paljon.&nbsp;</p><p>Elämme etuoikeutetussa maassa, jossa jokainen oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Maailmalla meidät tunnetaan laadukkaasta koulutuksesta ja tasa-arvosta. Sukupuolten tasa-arvo on myös ollut jo vuosia Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava tavoite. Suomi on loistava esimerkki maasta, joka nousee 100 vuodessa sodan runtelemasta, köyhästä maasta sivistysvaltioksi. Diplomaattinen osaamisemme sekä rauhanneuvottelujen onnistuneet lopputulokset ovat maailmalla arvostettuja. Osaamisellamme voimme vähentää globaalia eriarvoisuutta ja vakauttaa maailman levottomuuksia sijoittamalla tyttöihin ja naisiin sekä heidän tasa-arvoonsa. Maailma hyötyy koulutetuista tytöistä. Kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista, tytöt ovat avainasemassa. Itsenäisen maamme itsenäiset naiset ovat erinomainen esimerkki lasikattojen murtamisesta.</p><p>101 vuotta sitten, 6.12.1917, Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. P.E. Svinhufvudin johtaman Suomen Itsenäisyyssenaatin antamassa julistuksessa sanottiin: &rdquo;Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosituhannen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.&rdquo; Suomi on noussut todellakin maailman kansojen rinnalle. Olemme pieni, mutta osaava, fiksu kansa. Ja sisukas kuin mikä! Olemme halunneet kehittyä ja auttaa muita kehittymään. Olemme reilu ja vaatimaton kansa, jonka teot puhuvat puheita kovemmin. Sivistys rakentuu lukutaidosta, mutta sydämen sivistys kumpuaa sydämestä saaden aikaan hyviä tekoja. Edustakaamme molempia &ndash; annetaan sekä edellisille että tuleville sukupolville aihetta olla meistä ylpeitä. Hyvää Itsenäisyyspäivää, rakas Suomi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään vietämme Suomen itsenäisyyspäivää. Se on arvokkain päivämme. Olemme paljosta velkaa Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleille ja Suomen rakentaneille sukupolville. Samoin olemme jo velkaa tuleville sukupolville käyttämästämme ja kuluttamastamme hyvinvoinnista.

Lapset ovat tulevaisuus, jota tulee kunnioittaa. Meidän tulee huolehtia maapallon ilmastosta ja luonnosta, jotta lapsemme eivät joudu maksamaan kohtuutonta hintaa valinnoistamme. Kunnioitus lapsia kohtaan lähtee pienistä teoista, joissa heitä kohdellaan arvostavasti ja samanarvoisesti. Pääministeri Juha Sipilä isännöi Suomen lastenjuhlaa eilen itsenäisyyspäivän aattona. Juhla järjestettiin yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.

Lapsille järjestetty juhla oli oikeansuuntaista aikuisten toimintaa, jollaisella mahdollistetaan sekä hyvien käytöstapojen että perimätiedon siirtyminen. Lastenjuhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta koululaista jokaisesta Suomen kunnasta Utsjoelta Hankoon. Tällaisen uudenlaisen perinteen soisi vakiintuvan kaikenlaisessa toiminnassa, jossa lapsi voidaan ottaa huomioon. Lasten huomioiminen kaikessa – juhlista poliittisiin päätöksiin – kuuluu vastuuntuntoiseen aikuisuuteen. Emme voi vaatia tulevilta sukupolvilta kunnioitusta, jollemme itse saman linjaisilla sanoilla ja teoilla ansaitse sitä.

Suomen lastenjuhlan teemana oli lukeminen ja kirjallisuus, joka on pääosassa myös Helsingin keskustakirjasto Oodin perheille suunnatussa avajaisohjelmassa tänään. On merkittävää, että kirjallisuus ja sivistys nostetaan arvoonsa itsenäisessä Suomessamme. Eilen avattuun Oodiin toi tervehdyksensä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ahkerana lukijana kannustaa meitä lukemaan paljon. 

Elämme etuoikeutetussa maassa, jossa jokainen oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Maailmalla meidät tunnetaan laadukkaasta koulutuksesta ja tasa-arvosta. Sukupuolten tasa-arvo on myös ollut jo vuosia Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava tavoite. Suomi on loistava esimerkki maasta, joka nousee 100 vuodessa sodan runtelemasta, köyhästä maasta sivistysvaltioksi. Diplomaattinen osaamisemme sekä rauhanneuvottelujen onnistuneet lopputulokset ovat maailmalla arvostettuja. Osaamisellamme voimme vähentää globaalia eriarvoisuutta ja vakauttaa maailman levottomuuksia sijoittamalla tyttöihin ja naisiin sekä heidän tasa-arvoonsa. Maailma hyötyy koulutetuista tytöistä. Kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista, tytöt ovat avainasemassa. Itsenäisen maamme itsenäiset naiset ovat erinomainen esimerkki lasikattojen murtamisesta.

101 vuotta sitten, 6.12.1917, Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. P.E. Svinhufvudin johtaman Suomen Itsenäisyyssenaatin antamassa julistuksessa sanottiin: ”Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosituhannen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.” Suomi on noussut todellakin maailman kansojen rinnalle. Olemme pieni, mutta osaava, fiksu kansa. Ja sisukas kuin mikä! Olemme halunneet kehittyä ja auttaa muita kehittymään. Olemme reilu ja vaatimaton kansa, jonka teot puhuvat puheita kovemmin. Sivistys rakentuu lukutaidosta, mutta sydämen sivistys kumpuaa sydämestä saaden aikaan hyviä tekoja. Edustakaamme molempia – annetaan sekä edellisille että tuleville sukupolville aihetta olla meistä ylpeitä. Hyvää Itsenäisyyspäivää, rakas Suomi.

]]>
3 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265319-sydamen-sivistys-kumpuaa-sydamesta#comments Kotimaa Itsenäisyys Keskuskirjasto Oodi Lukutaito Thu, 06 Dec 2018 07:05:12 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265319-sydamen-sivistys-kumpuaa-sydamesta
Kansalaispalvelus asevelvollisuuden rinnalle http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265225-kansalaispalvelus-asevelvollisuuden-rinnalle <p>Sinisten eilen julkaistussa&nbsp;<a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/puolustuspolitiikka/">puolustuspoliittisessa ohjelmassa</a>&nbsp;todetaan, että Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Haluamme laajentaa kutsunnat koskemaan myös naisia ja kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi, jotta myös naiset ja ne miehet, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta, voivat osallistua maanpuolustukseen. Tämä on kansanturvallisuuden kannalta tärkeää.</p><p>Siniset rakentaisi asepalveluksen rinnalle kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelus ei siis korvaisi nykyisiä palvelusmuotoja, vaan täydentäisi niitä vapaaehtoisuuden pohjalta.</p><p>Tarve kansalaispalvelukselle nousee useista tekijöistä. Niistä päällimmäisenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Toisaalta tuoreen MTS:n tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on Suomessa heikentynyt. Kansalaispalveluksella on mahdollisuus vastata näihin molempiin haasteisiin.</p><p>Lisäksi on puhuttu paljon naisten tiedontarpeista ja mahdollisuuksista perustuslaillisen maanpuolustusvelvoitteen täyttämiseksi. Naisten keskuudessa on selkeää halua osallistua yhä enemmän asepalvelukseen ja myös muulla tavalla saada tietoa ja olla osallisena maanpuolustuksessa.</p><p>Siniset ovatkin ehdottaneet, että osaksi toisen asteen koulutusta otettaisiin maanpuolustuskurssi, joka antaisi teoreettista tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle. Kannatamme myös ajatusta kutsuntakirjeen lähettämisestä naisille. Naisten osallistuminen kutsuntoihin antaisi heille mahdollisuuden saada lisätietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja muista maanpuolustukseen liittyvistä asioista.</p><p>Hyvä toteutustapa kansalaispalvelukseksi olisi noin kuukauden mittainen vapaaehtoinen kurssi, jossa opittaisiin yhteiskunnan kriisivalmiuden kannalta hyödyllisiä taitoja. Koulutus olisi sen verrattain lyhyen keston vuoksi aseeton. Kansalaispalvelus voisi olla koulutusta yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin vastaamiseksi, kuten huoltovarmuuteen, terveydenhuoltoon, hybridiuhkiin ja suuronnettomuuksiin liittyen.</p><p>Siviilipalvelusta täytyisi myös kehittää valtakunnan kriisivalmiutta palvelevaan suuntaan, niin että siviilipalvelusta suorittavat voisivat toimia esim. palo-, pelastus- ja väestönsuojelun avustavissa tehtävissä.</p><p>Kansalaispalvelusta ei tietenkään tule kehittää ase- tai siviilipalveluksen kustannuksella, vaan niistä erillisenä, vapaaehtoisuuteen perustuvana koulutuksena, joka palvelisi kansanturvallisuutta ja edesauttaisi naisten aiempaa parempia mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen.</p> Sinisten eilen julkaistussa puolustuspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Haluamme laajentaa kutsunnat koskemaan myös naisia ja kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi, jotta myös naiset ja ne miehet, jotka terveydellisistä syistä eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta, voivat osallistua maanpuolustukseen. Tämä on kansanturvallisuuden kannalta tärkeää.

Siniset rakentaisi asepalveluksen rinnalle kansalaispalveluksen. Kansalaispalvelus ei siis korvaisi nykyisiä palvelusmuotoja, vaan täydentäisi niitä vapaaehtoisuuden pohjalta.

Tarve kansalaispalvelukselle nousee useista tekijöistä. Niistä päällimmäisenä on Suomen turvallisuusympäristön muutos Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Toisaalta tuoreen MTS:n tutkimuksen mukaan maanpuolustustahto on Suomessa heikentynyt. Kansalaispalveluksella on mahdollisuus vastata näihin molempiin haasteisiin.

Lisäksi on puhuttu paljon naisten tiedontarpeista ja mahdollisuuksista perustuslaillisen maanpuolustusvelvoitteen täyttämiseksi. Naisten keskuudessa on selkeää halua osallistua yhä enemmän asepalvelukseen ja myös muulla tavalla saada tietoa ja olla osallisena maanpuolustuksessa.

Siniset ovatkin ehdottaneet, että osaksi toisen asteen koulutusta otettaisiin maanpuolustuskurssi, joka antaisi teoreettista tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle. Kannatamme myös ajatusta kutsuntakirjeen lähettämisestä naisille. Naisten osallistuminen kutsuntoihin antaisi heille mahdollisuuden saada lisätietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja muista maanpuolustukseen liittyvistä asioista.

Hyvä toteutustapa kansalaispalvelukseksi olisi noin kuukauden mittainen vapaaehtoinen kurssi, jossa opittaisiin yhteiskunnan kriisivalmiuden kannalta hyödyllisiä taitoja. Koulutus olisi sen verrattain lyhyen keston vuoksi aseeton. Kansalaispalvelus voisi olla koulutusta yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin vastaamiseksi, kuten huoltovarmuuteen, terveydenhuoltoon, hybridiuhkiin ja suuronnettomuuksiin liittyen.

Siviilipalvelusta täytyisi myös kehittää valtakunnan kriisivalmiutta palvelevaan suuntaan, niin että siviilipalvelusta suorittavat voisivat toimia esim. palo-, pelastus- ja väestönsuojelun avustavissa tehtävissä.

Kansalaispalvelusta ei tietenkään tule kehittää ase- tai siviilipalveluksen kustannuksella, vaan niistä erillisenä, vapaaehtoisuuteen perustuvana koulutuksena, joka palvelisi kansanturvallisuutta ja edesauttaisi naisten aiempaa parempia mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen.

]]>
29 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265225-kansalaispalvelus-asevelvollisuuden-rinnalle#comments Kotimaa Asevelvollisuus Kansalaispalvelus Wed, 05 Dec 2018 06:29:55 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265225-kansalaispalvelus-asevelvollisuuden-rinnalle
Hallituksen hitaus tuo liikaa uhreja http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265217-hallituksen-hitaus-tuo-liikaa-uhreja <p>Tällä hetkellä kaikkialla mediassa kerrotaan Oulussa tapahtuneesta ulkomaalaistaustaisten miesten tekemästä järkyttävästä alaikäisen tytön raiskauksesta. En ota vielä kantaa siihen, mistä maasta rikolliset ovat kotoisin, mutta tiedetään etteivät he ole kantasuomalaisia.</p><p>Nyt jos koskaan olisi eduskunnassa tehtävä muutoksia lakiin tähän asiaan liittyen. Ihmettelen, miksi aina tarvitaan jonkinlainen katastrofi tai äärimmäinen väärinteko, ennen kuin joitain lakeja aletaan muuttaa. Tämän tapauksen johdosta on ehdottomasti tehtävä lakialoite, jotta eteenkin ne maahanmuuttajat, jotka oikeasti syyllistyvät suuriin ja likaisiin rikoksiin joutuvat vastuuseen teoistaan. Eli kärsittyään tuomionsa, heille yksinkertaisesti leima takamukseen ja käännytys takaisin sinne mistä ovat tulleet. Kuten valtiolla on valmius viedä nopeasti tiedustelulakia eteenpäin, niin samoin tulisi toimia muutettaessa lakia välittömästi tällaisia tapauksia varten.</p><p>Henkilökohtaisesti itse maahanmuuttajataustaisena koen toisten maahanmuuttajataustaisten tekemät rikokset todella raskaasti. Joudut muiden tekemien rikosten vuoksi kuuntelemaan kaiken maailman loukkauksia ja solvauksia taustausi vuoksi, mikä toisaalta on ymmärrettävä reaktio, mutta kuitenkin kohtuutonta. Suomessa on oikeasti ryhdyttävä toimiin ja alkaa käännyttää vastaavanlaisia rikollisia takaisin kotimaihinsa, ja uskon että se saisi maahanmuuttajataustaisia suhtautumaan vakavammin maamme lakiin.</p><p>Nyt on toimenpiteiden alettava, koska muuten vastakkainasettelu kärjistyy entisestään ja rasismi alkaa roihuta ja silloin myös maamme sisäinen turvallisuus on vaakalaudalla. Jos valtion taholta ei nopeasti tule toimenpiteitä, niin on turha toivoa nollatoleranssia rasismille. Uhreina eivät ole pelkästään seksuaalirikosten uhrit vaan myös ne sadat tuhannet muut maahanmuuttajat, jotka kokevat uhkailua ja solvauksia, ja niistä aiheutuvaa pelkoa, tämänkaltaisten tapahtumien johdosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Muhis Azizi</p><p>Turun kaupunginvaltuutettu (Kok.)</p><p>Turun monikulttuurisuusneuvoston pj.</p><p>&nbsp;</p> Tällä hetkellä kaikkialla mediassa kerrotaan Oulussa tapahtuneesta ulkomaalaistaustaisten miesten tekemästä järkyttävästä alaikäisen tytön raiskauksesta. En ota vielä kantaa siihen, mistä maasta rikolliset ovat kotoisin, mutta tiedetään etteivät he ole kantasuomalaisia.

Nyt jos koskaan olisi eduskunnassa tehtävä muutoksia lakiin tähän asiaan liittyen. Ihmettelen, miksi aina tarvitaan jonkinlainen katastrofi tai äärimmäinen väärinteko, ennen kuin joitain lakeja aletaan muuttaa. Tämän tapauksen johdosta on ehdottomasti tehtävä lakialoite, jotta eteenkin ne maahanmuuttajat, jotka oikeasti syyllistyvät suuriin ja likaisiin rikoksiin joutuvat vastuuseen teoistaan. Eli kärsittyään tuomionsa, heille yksinkertaisesti leima takamukseen ja käännytys takaisin sinne mistä ovat tulleet. Kuten valtiolla on valmius viedä nopeasti tiedustelulakia eteenpäin, niin samoin tulisi toimia muutettaessa lakia välittömästi tällaisia tapauksia varten.

Henkilökohtaisesti itse maahanmuuttajataustaisena koen toisten maahanmuuttajataustaisten tekemät rikokset todella raskaasti. Joudut muiden tekemien rikosten vuoksi kuuntelemaan kaiken maailman loukkauksia ja solvauksia taustausi vuoksi, mikä toisaalta on ymmärrettävä reaktio, mutta kuitenkin kohtuutonta. Suomessa on oikeasti ryhdyttävä toimiin ja alkaa käännyttää vastaavanlaisia rikollisia takaisin kotimaihinsa, ja uskon että se saisi maahanmuuttajataustaisia suhtautumaan vakavammin maamme lakiin.

Nyt on toimenpiteiden alettava, koska muuten vastakkainasettelu kärjistyy entisestään ja rasismi alkaa roihuta ja silloin myös maamme sisäinen turvallisuus on vaakalaudalla. Jos valtion taholta ei nopeasti tule toimenpiteitä, niin on turha toivoa nollatoleranssia rasismille. Uhreina eivät ole pelkästään seksuaalirikosten uhrit vaan myös ne sadat tuhannet muut maahanmuuttajat, jotka kokevat uhkailua ja solvauksia, ja niistä aiheutuvaa pelkoa, tämänkaltaisten tapahtumien johdosta.

 

Muhis Azizi

Turun kaupunginvaltuutettu (Kok.)

Turun monikulttuurisuusneuvoston pj.

 

]]>
44 http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265217-hallituksen-hitaus-tuo-liikaa-uhreja#comments Kotimaa hallitus Lakimuutos Maahanmuutto Rikollisuus Tue, 04 Dec 2018 20:10:09 +0000 Muhis Azizi http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265217-hallituksen-hitaus-tuo-liikaa-uhreja
”Faktantarkistajat harhateillä” - tutkijoilta kritiikkiä isoille mediataloille http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265202-faktantarkistajat-harhateilla-tutkijoilta-kritiikkia-isoille-mediataloille <p><em>&rdquo;Faktantarkistajat harhateillä&rdquo;</em></p><p>*</p><p><strong>Johdanto</strong></p><p>Yli kaksikymmentä päätoimittajaa allekirjoitti 1.3.2016 näyttävän kannanoton luotettavan journalismin puolesta. Päätoimittajat vastustavat harvinaisessa yhteisessä kannanotossaan valemedian toimintatapoja. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8709207"><u>https://yle.fi/uutiset/3-8709207</u></a></p><p>Päätoimarit vannoivat suorastaan brezhnevin-ajan sanamuodoin uskollisuuttaan totuudelle:</p><p>&rdquo;<strong><em>Me hyvää journalistista tapaa noudattavat</em></strong><em> päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin</em>. jne.&rdquo;</p><p>*</p><p>Julistuksen johdonmukainen jatke oli vaihtelevin metodein toteutetut &rdquo;<em>faktantarkistus&rdquo; &ndash;hankkeet </em>eri medioissa.</p><p>Tähän saakka näkyvin kampanja toteutui viime talven presidentinvaalien aikaan 2018.</p><p>*</p><p><strong>Miten hyvin Suomen johtavien mediatalojen faktantarkistus toimi?</strong></p><p>Tohtoriopiskelija <strong>Sakari Nieminen </strong>ja tohtori <strong>Matti Wiberg </strong>ovat tehneet aivan uraauurtavan urakan käymällä perusteellisesti ja analyyttisesti läpi suurten mediatalojen, Alma Median, Helsingin Sanomien ja Yleisradion faktantarkistustoimet selvittääkseen,&nbsp; miten ne onnistuivat työssään presidentinvaaleissa 2018.</p><p><strong>Yhteiskuntapolitiikka</strong> (<em>no 5-6/2018, ilmestynyt 30.11.2018</em>) on julkaissut tutkijoiden ansiokkaan ja uusia näkökulmia käsitteeseen faktantarkistus tarjoavan raporttianalyysin, johon jokaisen poliittisen elämän toimijan ja etenkin sektorilla työskentelevän ammattilaisen toivoisi perehtyvän vakavalla paneutumisella.&nbsp;</p><p>*</p><p>Ennen tutkimustuloksiin pureutumista antakaamme Niemisen &amp; Wibergin määrittää (kenties ensimmäisen kerran tällä tarkkuustasolla Suomessa) mitä faktantarkistus (FT) &nbsp;on:</p><p>&rdquo;<strong><em>Faktantarkistus </em></strong><em>(fact-checking</em>) on nouseva teema modernissa tiedonvälityksessä.&nbsp; Ilmiö on saanut jalansijaa eritoten Yhdysvalloissa, jossa monet toimijat tekevät faktantarkistusta nykyään kokopäiväisesti, eivätkä ainoastaan vaalien tiimoilta.&nbsp; Yhdysvaltoja myös pidetään nykymuotoisen faktantarkistusilmiön alkukotina&rdquo;.</p><p><strong>Johanna Vehkoon</strong> Journalistille antama yleisempi esittely tässä: <a href="https://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/10/nin-kirjoitat-populistista/"><u>https://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/10/nin-kirjoitat-populistista/</u></a></p><p>Ks. myös: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Faktantarkistus"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Faktantarkistus</u></a></p><p>*</p><p>FT:lla tarkoitetaan erilaisten (poliittisten) väitteiden totuudenmukaisuutta eli paikkansapitävyyden arviointia.</p><p>Kyse on nelivaiheisesta prosessista, jonka askeleet voidaan tiivistää seuraavasti:</p><ol><li><p>tarkistettavien väitteiden identifiointi;</p></li><li><p>väitteen tarkistamiseen soveltuvan lähteen löytäminen;</p></li><li><p>väitteen ja lähteen vertailu ja</p></li><li><p>totuusarvopäätös tarkistettavalle väitteelle.</p></li></ol><p>*</p><p>Tässä on tarpeetonta ryhtyä esittelemään Nieminen &amp; Wibergin soveltamia faktantarkistuskäytäntöjä.&nbsp; Oleellista on soveltaa tekstipohjaisen tarkistuksen ohella erilaisia totuusarvoasteikkoja, jolloin &rdquo;tarkistetut väitteet sijoitetaan ennalta määrättyihin totuusarvoluokkiin&rdquo;.</p><p>Tyypillisesti tarkistajan tulee käyttää kolmesta kuuteen eri vaihtoehtoa seuraavista kategorioista:</p><p><em>tosi, melkein tosi, 50/50, melkein epätosi, epätosi, naurettava, harhaanjohtava</em> ja <em>liioiteltu.</em></p><p>Lisäksi omat lokerot olisi suotavaa olla poliittisille <em>takinkäännöille</em> sekä väitteille,&nbsp; joita <em>ei voi tarkistaa</em>.</p><p>*</p><p><strong>Aineisto</strong></p><p><strong>Alma-median faktantarkistajat</strong> tekivät julkaisuissaan 15 yksittäistä faktantarkistusta joulu-tammikuun aikana, eli 39 päivän kuluessa.&nbsp; Yhteensä Alman tarkistustoimitus tsekkasi Ylen ja Maikkarin tenteistä 16+5 väitettä = yhteensä 36 väitettä, joka muodosti 21 % tutkijoiden tässä analysoimista väitteistä.</p><p><strong>Helsingin Sanomien</strong> luvut olivat yhteensä 97 väitettä eri tilanteista = 56 % tutkimusaineistosta.</p><p><strong>Yleisradio </strong>puolestaan julkaisi 40 faktantarkistusta = 23 %.</p><p>Kaikkiaan tutkijoiden tarkastelussa oli siis yhteensä 36+97+40 = 173 väitettä.</p><p>*</p><p><strong>Kritiikki</strong></p><p>&rdquo;Kaikkia analysoituja faktantarkistustoimituksia yhdistänyt ongelmallinen tekijä on käytettyjen tekniikoiden dokumentoinnin ja selostamisen vajavaisuus&rdquo;, tutkijat toteavat.</p><p><strong>Alma Media</strong> avaa melko yksityiskohtaisesti käyttämäänsä menetelmää, mutta ei erittele sitä, millaisia kriteereitä he kullekin totuusarvokategorialle asettavat.</p><p><strong>Helsingin Sanomien</strong> tarkistuksissa &rdquo;ei nojata ennalta määritettyihin kategorioihin&hellip;&rdquo;, mikä ilmiselvästi on olennainen puute: &rdquo;Totuusarvokategorioiden kriteerien julkaisematta jättäminen on ongelmallista, koska se lisää riskiä väärien mielikuvien syntyyn&rdquo;.&nbsp; &rdquo;Nyt-liitteen tarkistuksissa näytettäisiin ensisilmäyksellä tarkistettavan vain epätosia väitteitä, jotka on poimittu tärkeyden mukaan, mutta mitään kriteeriä tälle tärkeydelle ei määritetä&rdquo;.</p><p><strong>Eniten virheisiin syyllistyi Yle</strong>: &rdquo;tapauksia, joissa Yle rikkoi vähintään yhtä &nbsp;(artikkelissa esitettyä) kriteeriä, on 23 eli 58 % Ylen tarkistamista väitteistä.&nbsp; Tämä on paljon.&rdquo;</p><p>Toiseksi eniten virheitä teki <strong>Alma</strong> (12 eli 33 %) ja vähiten virheisiin <strong>syyllistyi Helsingin Sanomat</strong> (19 eli 20 %).</p><p>*</p><p><strong>Mitä muuta meni pieleen?</strong></p><p>Nieminen &amp; Wiberg toteavat:</p><p>&rdquo;<em>Aineistossamme on eritelty runsaasti väitteitä, joille ei luontevasti voida määrittää totuusarvoa</em>.&rdquo;&nbsp;</p><p>&rdquo;Eniten esiintyi epämääräisten väitteiden, mielipiteiden sekä tulevaisuutta koskevien väitteiden &rdquo;<em>muka tarkistuksia</em>&rdquo;.&rdquo;</p><p>&rdquo;Epämääräisten väitteiden tarkistaminen on ongelmallista siksi, että niille ei voida yksiselitteisesti määrittää totuusarvoa.&nbsp; Mielipiteille totuusarvojen määrittäminen ei onnistu, koska kyseessä on esittäjänsä subjektiivinen ajatus tai arvostelma jostakin asiasta, eikä suinkaan ulkoinen tarkistettavissa oleva fakta.&nbsp; Tulevaisuutta koskeville väitteille taas tarkistajat eivät voi määrittää totuusarvoa, koska niiden tarkistaminen edellyttäisi tulevaisuuden tietämistä varmuudella, mitä emme luonnollisestikaan tee.&rdquo;</p><p>&rdquo;Toinen yleinen ongelma oli, että <em>kompleksisia propositiota</em> (monimutkaisia/moniosaisia tosiasiaväiteitä] tarkasteltiin yhdessä ja samassa faktantarkistuksessa, sen sijaan että nämä olisi jaettu useisiin eri tarkistuksiin.&rdquo;</p><p>Tutkijat esittävät kustakin kritisoidusta menettelystä mainioita esimerkkejä.</p><p>Ehkä erheistä pahimpiin kuulivat ne 13 faktantarkistuksissa <em>tarkistettua väitettä, joita ei oikeastaan ole esitetty.</em>&nbsp; &rdquo;Asia on ongelmallinen, sillä tällaisissa tilanteissa ehdokkaan kontolle laitetaan asioita, joita hän ei suoranaisesti ole viestinyt&rdquo;.&nbsp; Tästä tuskin pystyy olemaan eri mieltä!</p><p>&rdquo;Esimerkkinä toimii Ylen suuren vaalikeskustelun (25.1.) tiimoilta Alman live-tarkistuksessa esiintyvä katkelma &rdquo;Ehdokkaat puhuvat nuorten syrjäytymisestä.&nbsp; <strong>(Merja] Kyllönen </strong>totesi, että &rdquo;pelkkä peruskoulu ei enää riitä vastaamaan uuden talouden haasteisiin&rdquo;.&nbsp;</p><p>Ongelmana kuitenkin on, että Kyllönen ei syrjäytymisestä puhuessaan suoranaisesti esitä katkelmassa mainittua väitettä.&nbsp; Aiheesta keskusteltaessa Kyllönen piti seuraavan puheenvuoron:</p><p><em>&rdquo;Noh, kyllä minusta kuulostaa, että me ollaan pihalla kuin lumiukot siitä nuorten maailmasta, koska nyt tämän vaalikampanjan yhteydessä on tullut tosi rohkeita syrjäytettyjä ja syrjäytyneitä nuoria juttusille, ja he kyllä sanovat, että matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat se ykkösjuttu, missä on niin kuin skipattu.&nbsp; Ja sitten toinen juttu on se, että vaikka koulutuspolitiikka on ollut vahvaa, niin nämä kaverit, joilla on oppimisvaikeuksia, tippuvat kelkasta väistämättä, kun heille tarvis olla niin kuin ihan rakennettu oppipolku, mestari-oppipoika &ndash;malli, jossa ei välttämättä sen suullisen tai kirjallisen&nbsp; näytön osaamisen kautta päästä yhtään mihinkään, vaan tarvis kirjaimellisesti näyttää tekemisen kautta, että mitä osaa ja mihin pystyy.&rdquo;</em></p><p>Tutkijat toteavat:</p><p>&rdquo;Hän ei siis suoranaisesti puhu peruskoulun riittävyydestä &nbsp;suhteessa uuden talouden haasteisin yleisellä tasolla, vaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden puutteesta sekä siitä, millainen oppipolku pitäisi rakentaa oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Summa</strong></p><p>Tutkijat <strong>Sakari Nieminen ja Matti Wiberg</strong> vetävät johtopäätöksen:</p><p>&rdquo;Tuloksemme osoittavat, että Ylen, Alma Median sekä Helsingin Sanomien faktantarkistajat eivät onnistuneet presidentinvaaliehdokkaiden vaalikampanjaväitteiden faktantarkistuksessa kovin hyvin.&nbsp; Vaikka tarkistustoiminnassa oli kautta linjan paljon hyvää, myös monenlaisia virheitä tehtiin&rdquo;.</p><p>Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun artikkelin otsikko on tyly:</p><p>&rdquo;<em>Faktantarkistajat harhateillä</em>&rdquo;.</p><p>*</p><p>Lue lisää: <a href="https://thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto/2018_5-6"><u>https://thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto/2018_5-6</u></a></p><p><strong>Faktantarkistajat harhateillä</strong></p><p>Nieminen, Sakari; Wiberg, Matti (2018-11-30)</p><p>Koko artikkeli tässä; <a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/137213"><u>http://www.julkari.fi/handle/10024/137213</u></a></p><p>*</p> ”Faktantarkistajat harhateillä”

*

Johdanto

Yli kaksikymmentä päätoimittajaa allekirjoitti 1.3.2016 näyttävän kannanoton luotettavan journalismin puolesta. Päätoimittajat vastustavat harvinaisessa yhteisessä kannanotossaan valemedian toimintatapoja. https://yle.fi/uutiset/3-8709207

Päätoimarit vannoivat suorastaan brezhnevin-ajan sanamuodoin uskollisuuttaan totuudelle:

Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. jne.”

*

Julistuksen johdonmukainen jatke oli vaihtelevin metodein toteutetut ”faktantarkistus” –hankkeet eri medioissa.

Tähän saakka näkyvin kampanja toteutui viime talven presidentinvaalien aikaan 2018.

*

Miten hyvin Suomen johtavien mediatalojen faktantarkistus toimi?

Tohtoriopiskelija Sakari Nieminen ja tohtori Matti Wiberg ovat tehneet aivan uraauurtavan urakan käymällä perusteellisesti ja analyyttisesti läpi suurten mediatalojen, Alma Median, Helsingin Sanomien ja Yleisradion faktantarkistustoimet selvittääkseen,  miten ne onnistuivat työssään presidentinvaaleissa 2018.

Yhteiskuntapolitiikka (no 5-6/2018, ilmestynyt 30.11.2018) on julkaissut tutkijoiden ansiokkaan ja uusia näkökulmia käsitteeseen faktantarkistus tarjoavan raporttianalyysin, johon jokaisen poliittisen elämän toimijan ja etenkin sektorilla työskentelevän ammattilaisen toivoisi perehtyvän vakavalla paneutumisella. 

*

Ennen tutkimustuloksiin pureutumista antakaamme Niemisen & Wibergin määrittää (kenties ensimmäisen kerran tällä tarkkuustasolla Suomessa) mitä faktantarkistus (FT)  on:

Faktantarkistus (fact-checking) on nouseva teema modernissa tiedonvälityksessä.  Ilmiö on saanut jalansijaa eritoten Yhdysvalloissa, jossa monet toimijat tekevät faktantarkistusta nykyään kokopäiväisesti, eivätkä ainoastaan vaalien tiimoilta.  Yhdysvaltoja myös pidetään nykymuotoisen faktantarkistusilmiön alkukotina”.

Johanna Vehkoon Journalistille antama yleisempi esittely tässä: https://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/10/nin-kirjoitat-populistista/

Ks. myös: https://fi.wikipedia.org/wiki/Faktantarkistus

*

FT:lla tarkoitetaan erilaisten (poliittisten) väitteiden totuudenmukaisuutta eli paikkansapitävyyden arviointia.

Kyse on nelivaiheisesta prosessista, jonka askeleet voidaan tiivistää seuraavasti:

  1. tarkistettavien väitteiden identifiointi;

  2. väitteen tarkistamiseen soveltuvan lähteen löytäminen;

  3. väitteen ja lähteen vertailu ja

  4. totuusarvopäätös tarkistettavalle väitteelle.

*

Tässä on tarpeetonta ryhtyä esittelemään Nieminen & Wibergin soveltamia faktantarkistuskäytäntöjä.  Oleellista on soveltaa tekstipohjaisen tarkistuksen ohella erilaisia totuusarvoasteikkoja, jolloin ”tarkistetut väitteet sijoitetaan ennalta määrättyihin totuusarvoluokkiin”.

Tyypillisesti tarkistajan tulee käyttää kolmesta kuuteen eri vaihtoehtoa seuraavista kategorioista:

tosi, melkein tosi, 50/50, melkein epätosi, epätosi, naurettava, harhaanjohtava ja liioiteltu.

Lisäksi omat lokerot olisi suotavaa olla poliittisille takinkäännöille sekä väitteille,  joita ei voi tarkistaa.

*

Aineisto

Alma-median faktantarkistajat tekivät julkaisuissaan 15 yksittäistä faktantarkistusta joulu-tammikuun aikana, eli 39 päivän kuluessa.  Yhteensä Alman tarkistustoimitus tsekkasi Ylen ja Maikkarin tenteistä 16+5 väitettä = yhteensä 36 väitettä, joka muodosti 21 % tutkijoiden tässä analysoimista väitteistä.

Helsingin Sanomien luvut olivat yhteensä 97 väitettä eri tilanteista = 56 % tutkimusaineistosta.

Yleisradio puolestaan julkaisi 40 faktantarkistusta = 23 %.

Kaikkiaan tutkijoiden tarkastelussa oli siis yhteensä 36+97+40 = 173 väitettä.

*

Kritiikki

”Kaikkia analysoituja faktantarkistustoimituksia yhdistänyt ongelmallinen tekijä on käytettyjen tekniikoiden dokumentoinnin ja selostamisen vajavaisuus”, tutkijat toteavat.

Alma Media avaa melko yksityiskohtaisesti käyttämäänsä menetelmää, mutta ei erittele sitä, millaisia kriteereitä he kullekin totuusarvokategorialle asettavat.

Helsingin Sanomien tarkistuksissa ”ei nojata ennalta määritettyihin kategorioihin…”, mikä ilmiselvästi on olennainen puute: ”Totuusarvokategorioiden kriteerien julkaisematta jättäminen on ongelmallista, koska se lisää riskiä väärien mielikuvien syntyyn”.  ”Nyt-liitteen tarkistuksissa näytettäisiin ensisilmäyksellä tarkistettavan vain epätosia väitteitä, jotka on poimittu tärkeyden mukaan, mutta mitään kriteeriä tälle tärkeydelle ei määritetä”.

Eniten virheisiin syyllistyi Yle: ”tapauksia, joissa Yle rikkoi vähintään yhtä  (artikkelissa esitettyä) kriteeriä, on 23 eli 58 % Ylen tarkistamista väitteistä.  Tämä on paljon.”

Toiseksi eniten virheitä teki Alma (12 eli 33 %) ja vähiten virheisiin syyllistyi Helsingin Sanomat (19 eli 20 %).

*

Mitä muuta meni pieleen?

Nieminen & Wiberg toteavat:

Aineistossamme on eritelty runsaasti väitteitä, joille ei luontevasti voida määrittää totuusarvoa.” 

”Eniten esiintyi epämääräisten väitteiden, mielipiteiden sekä tulevaisuutta koskevien väitteiden ”muka tarkistuksia”.”

”Epämääräisten väitteiden tarkistaminen on ongelmallista siksi, että niille ei voida yksiselitteisesti määrittää totuusarvoa.  Mielipiteille totuusarvojen määrittäminen ei onnistu, koska kyseessä on esittäjänsä subjektiivinen ajatus tai arvostelma jostakin asiasta, eikä suinkaan ulkoinen tarkistettavissa oleva fakta.  Tulevaisuutta koskeville väitteille taas tarkistajat eivät voi määrittää totuusarvoa, koska niiden tarkistaminen edellyttäisi tulevaisuuden tietämistä varmuudella, mitä emme luonnollisestikaan tee.”

”Toinen yleinen ongelma oli, että kompleksisia propositiota (monimutkaisia/moniosaisia tosiasiaväiteitä] tarkasteltiin yhdessä ja samassa faktantarkistuksessa, sen sijaan että nämä olisi jaettu useisiin eri tarkistuksiin.”

Tutkijat esittävät kustakin kritisoidusta menettelystä mainioita esimerkkejä.

Ehkä erheistä pahimpiin kuulivat ne 13 faktantarkistuksissa tarkistettua väitettä, joita ei oikeastaan ole esitetty.  ”Asia on ongelmallinen, sillä tällaisissa tilanteissa ehdokkaan kontolle laitetaan asioita, joita hän ei suoranaisesti ole viestinyt”.  Tästä tuskin pystyy olemaan eri mieltä!

”Esimerkkinä toimii Ylen suuren vaalikeskustelun (25.1.) tiimoilta Alman live-tarkistuksessa esiintyvä katkelma ”Ehdokkaat puhuvat nuorten syrjäytymisestä.  (Merja] Kyllönen totesi, että ”pelkkä peruskoulu ei enää riitä vastaamaan uuden talouden haasteisiin”. 

Ongelmana kuitenkin on, että Kyllönen ei syrjäytymisestä puhuessaan suoranaisesti esitä katkelmassa mainittua väitettä.  Aiheesta keskusteltaessa Kyllönen piti seuraavan puheenvuoron:

”Noh, kyllä minusta kuulostaa, että me ollaan pihalla kuin lumiukot siitä nuorten maailmasta, koska nyt tämän vaalikampanjan yhteydessä on tullut tosi rohkeita syrjäytettyjä ja syrjäytyneitä nuoria juttusille, ja he kyllä sanovat, että matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat se ykkösjuttu, missä on niin kuin skipattu.  Ja sitten toinen juttu on se, että vaikka koulutuspolitiikka on ollut vahvaa, niin nämä kaverit, joilla on oppimisvaikeuksia, tippuvat kelkasta väistämättä, kun heille tarvis olla niin kuin ihan rakennettu oppipolku, mestari-oppipoika –malli, jossa ei välttämättä sen suullisen tai kirjallisen  näytön osaamisen kautta päästä yhtään mihinkään, vaan tarvis kirjaimellisesti näyttää tekemisen kautta, että mitä osaa ja mihin pystyy.”

Tutkijat toteavat:

”Hän ei siis suoranaisesti puhu peruskoulun riittävyydestä  suhteessa uuden talouden haasteisin yleisellä tasolla, vaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden puutteesta sekä siitä, millainen oppipolku pitäisi rakentaa oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille.”

*

Summa

Tutkijat Sakari Nieminen ja Matti Wiberg vetävät johtopäätöksen:

”Tuloksemme osoittavat, että Ylen, Alma Median sekä Helsingin Sanomien faktantarkistajat eivät onnistuneet presidentinvaaliehdokkaiden vaalikampanjaväitteiden faktantarkistuksessa kovin hyvin.  Vaikka tarkistustoiminnassa oli kautta linjan paljon hyvää, myös monenlaisia virheitä tehtiin”.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun artikkelin otsikko on tyly:

Faktantarkistajat harhateillä”.

*

Lue lisää: https://thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto/2018_5-6

Faktantarkistajat harhateillä

Nieminen, Sakari; Wiberg, Matti (2018-11-30)

Koko artikkeli tässä; http://www.julkari.fi/handle/10024/137213

*

]]>
27 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265202-faktantarkistajat-harhateilla-tutkijoilta-kritiikkia-isoille-mediataloille#comments Kotimaa Faktantarkistus Hyvä journalistinen tapa Matti Wiberg Sakari Nieminen Yhteiskuntapolitiikka -lehti Tue, 04 Dec 2018 18:00:00 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265202-faktantarkistajat-harhateilla-tutkijoilta-kritiikkia-isoille-mediataloille
Kansalaisaloite ilotulitteiden kieltämisestä yksityishenkilöille http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265194-kansalaisaloite-ilotulitteiden-kieltamisesta-yksityishenkiloille <p>&quot;<a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4405584/Kansalaisaloite+haluaa+kieltaa+kansalaisilta+padat+miinat+ja+roomalaiset+kynttilat++tahtisadetikkua+saisi+yha+kayttaa?fbclid=IwAR1LVjHKxQHsiKoC8lVTqmMXhibe3_HbyGKbakjBj7ilHpNT7Pwr7rDf0rI" target="_blank">Neljätoista järjestöä haluaa kieltää kansalaisilta ilotulitteiden ampumisen useista syistä.</a></p><p>Järjestöt, kuten Lääkäriliitto ja Kennelliitto, avasivat tiistaina yhdessä kansalaisaloitteen. Sen tavoitteena on rajata ilotulitteiden käyttö siirtymäajan puitteissa vain ammattilaisten käyttöön.&quot;<br /><br />Kysyin koiraltani mielipidettä tästä. Rolle sanoi että vaikka ei yleensä diggaa holhousta ja rajoituksia, olisi valmis painamaan tassunjälkensä tähän aloitteeseen. Hän ei oikein ymmärrä miksi hänen täytyy kuolata ja läähättää sylissäni tai sängyn alla kerran vuodessa parin päivän, illan ja yön ajan kun taivas räjähtelee ja pommien äänet sattuvat herkkiin korviin. En osannut sitä selittää ymmärrettävästi kun en itsekään ymmärrä.<br /><br /><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573">Kansalaisaloite tässä.</a><br /><br />P.S.<br />Panin tämän poikkeuksellisesti sekä puheen- että vapaavuoroon koska asia on mielestäni sen verran merkityksellinen että se ansaitsee kaiken huomion.</p> "Neljätoista järjestöä haluaa kieltää kansalaisilta ilotulitteiden ampumisen useista syistä.

Järjestöt, kuten Lääkäriliitto ja Kennelliitto, avasivat tiistaina yhdessä kansalaisaloitteen. Sen tavoitteena on rajata ilotulitteiden käyttö siirtymäajan puitteissa vain ammattilaisten käyttöön."

Kysyin koiraltani mielipidettä tästä. Rolle sanoi että vaikka ei yleensä diggaa holhousta ja rajoituksia, olisi valmis painamaan tassunjälkensä tähän aloitteeseen. Hän ei oikein ymmärrä miksi hänen täytyy kuolata ja läähättää sylissäni tai sängyn alla kerran vuodessa parin päivän, illan ja yön ajan kun taivas räjähtelee ja pommien äänet sattuvat herkkiin korviin. En osannut sitä selittää ymmärrettävästi kun en itsekään ymmärrä.

Kansalaisaloite tässä.

P.S.
Panin tämän poikkeuksellisesti sekä puheen- että vapaavuoroon koska asia on mielestäni sen verran merkityksellinen että se ansaitsee kaiken huomion.

]]>
89 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265194-kansalaisaloite-ilotulitteiden-kieltamisesta-yksityishenkiloille#comments Kotimaa Ilotulitus Kansalaisaloite Tue, 04 Dec 2018 12:27:04 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265194-kansalaisaloite-ilotulitteiden-kieltamisesta-yksityishenkiloille
Opiskeluperäinen maahanmuutto http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265171-opiskeluperainen-maahanmuutto <p>Poliittisen keskustelun yksi huulilla oleva ilmaus on työperäinen maahanmuutto. Olen yrittänyt höristää korviani, jotta kuulisin että mitä erinomaista joukkoa ihmisiä tällä tarkoitetaan. Ei ole selvinnyt. Kuka korkeasti koulutettu työelämässä jo oleva tulisi tänne räntäsateeseen elämään ja asumaan, suhteellisten pienien palkkojen ja korkean verotuksen maahan.</p><p>Sen sijaan minulla on jotain kokemusta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnista. Jo pitkään maamme korkeakoulu- ja yliopistolaitoksissa on ollut kansainvälisiä opinto-ohjelmia. Olen itse opettanut muualta tulleita sekä yliopistossa että amk:ssa. Ainakin omien kokemusten mukaan hakijoiden massa tulee kehittyvistä maista, näistä esimerkiksi Iran, Irak, Intia, Pakistan, Nigeria ja Kiinakin. Luonnollisesti näistä osa rekrytoidaan ja he valmistuvatkin.</p><p>Samoin tieteellisen tutkimuksen maailmassa monikulttuurinen työyhteisö on arkipäivää. Esimerkiksi omista väitöskirjaohjauksistani yli puolet on ulkomaalaisten suorittamia. Samoin vastaväittäjänä tai esitarkastajana toimiessani väittelijä on usein ulkomaalaistaustainen.</p><p>Haasteena on, että näiden Suomessa koulutuksensa hankkineista kovinkaan usea ei työllisty Suomeen. Tähän voi olla toki syynä se, ettei heillä alun perinkään ollut aikomusta jäädä, vaan kehittää uraansa muualla. Jos ei palata kotimaahansa. Mutta kyllä siihen täytyy iso syy olla, ettei suomalainen elinkeinoelämä ja teollisuus palkkaa heitä. Kun olen asiasta joskus jutellut, olen kuullut, että esteenä olisi Suomen tai kotimaisten kielien taidon puute. Tämä on hieman kummallista siksi, kun ajattelee kuinka kansainvälisiä isot vientiyrityksemme ovat.</p><p>Mutta jos halutaan koulutettuja maahanmuuttajia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden työllistämisestä? Tällaista maahanmuuttoa tai pikemminkin maassa pysymistä, voisi ehkä edistää julkisin varoin, mutta en pidä sinänsä julkisten varojen menokohteiden lisäämisestä. Samoin siinä muodostuu ongelma suomalaisten työnhakijoiden tasa-arvon suhteen.</p><p>Rekrytoinnin edistämistä kannattaisi minusta kuitenkin harkita juuri elinkeinoelämän sisällä. Tämän edellyttämisessä voisivat poliitikotkin ryhdistäytyä, jos eivät liikaa pelkää, että yritykset suuttuvat? Voisiko esimerkiksi T&amp;K-rahoituksen myöntämisen edellytyksenä olla kiintiö ulkomaalaistaustaisille? Samoin kuin EU-hankkeissa pitää raportoida sukupuolisen tasa-arvon mukainen työllistäminen.</p><p>Uskon, että tämä opiskelemaan Suomeen tulleiden ja tutkintoon valmistuvien joukko on asteita helpompaa työllistää Suomeen kuin joku muissa maissa jo työelämässä toimiva. Itselleni väitelleistä ulkomaalaisista muutama on Suomessa töissä, toiset lähtevät. Joillain muilla aloilla, kuten luonnontieteissä, työllistyminen on huonompi.</p><p>Elinkeinoelämässä ja yrityksissä uskon rekrytointiperusteiden muuttuvan, tarjonnan ja tarpeiden muuttuessa, mutta tapahtuuko se liian hitaasti.</p> Poliittisen keskustelun yksi huulilla oleva ilmaus on työperäinen maahanmuutto. Olen yrittänyt höristää korviani, jotta kuulisin että mitä erinomaista joukkoa ihmisiä tällä tarkoitetaan. Ei ole selvinnyt. Kuka korkeasti koulutettu työelämässä jo oleva tulisi tänne räntäsateeseen elämään ja asumaan, suhteellisten pienien palkkojen ja korkean verotuksen maahan.

Sen sijaan minulla on jotain kokemusta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnista. Jo pitkään maamme korkeakoulu- ja yliopistolaitoksissa on ollut kansainvälisiä opinto-ohjelmia. Olen itse opettanut muualta tulleita sekä yliopistossa että amk:ssa. Ainakin omien kokemusten mukaan hakijoiden massa tulee kehittyvistä maista, näistä esimerkiksi Iran, Irak, Intia, Pakistan, Nigeria ja Kiinakin. Luonnollisesti näistä osa rekrytoidaan ja he valmistuvatkin.

Samoin tieteellisen tutkimuksen maailmassa monikulttuurinen työyhteisö on arkipäivää. Esimerkiksi omista väitöskirjaohjauksistani yli puolet on ulkomaalaisten suorittamia. Samoin vastaväittäjänä tai esitarkastajana toimiessani väittelijä on usein ulkomaalaistaustainen.

Haasteena on, että näiden Suomessa koulutuksensa hankkineista kovinkaan usea ei työllisty Suomeen. Tähän voi olla toki syynä se, ettei heillä alun perinkään ollut aikomusta jäädä, vaan kehittää uraansa muualla. Jos ei palata kotimaahansa. Mutta kyllä siihen täytyy iso syy olla, ettei suomalainen elinkeinoelämä ja teollisuus palkkaa heitä. Kun olen asiasta joskus jutellut, olen kuullut, että esteenä olisi Suomen tai kotimaisten kielien taidon puute. Tämä on hieman kummallista siksi, kun ajattelee kuinka kansainvälisiä isot vientiyrityksemme ovat.

Mutta jos halutaan koulutettuja maahanmuuttajia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden työllistämisestä? Tällaista maahanmuuttoa tai pikemminkin maassa pysymistä, voisi ehkä edistää julkisin varoin, mutta en pidä sinänsä julkisten varojen menokohteiden lisäämisestä. Samoin siinä muodostuu ongelma suomalaisten työnhakijoiden tasa-arvon suhteen.

Rekrytoinnin edistämistä kannattaisi minusta kuitenkin harkita juuri elinkeinoelämän sisällä. Tämän edellyttämisessä voisivat poliitikotkin ryhdistäytyä, jos eivät liikaa pelkää, että yritykset suuttuvat? Voisiko esimerkiksi T&K-rahoituksen myöntämisen edellytyksenä olla kiintiö ulkomaalaistaustaisille? Samoin kuin EU-hankkeissa pitää raportoida sukupuolisen tasa-arvon mukainen työllistäminen.

Uskon, että tämä opiskelemaan Suomeen tulleiden ja tutkintoon valmistuvien joukko on asteita helpompaa työllistää Suomeen kuin joku muissa maissa jo työelämässä toimiva. Itselleni väitelleistä ulkomaalaisista muutama on Suomessa töissä, toiset lähtevät. Joillain muilla aloilla, kuten luonnontieteissä, työllistyminen on huonompi.

Elinkeinoelämässä ja yrityksissä uskon rekrytointiperusteiden muuttuvan, tarjonnan ja tarpeiden muuttuessa, mutta tapahtuuko se liian hitaasti.

]]>
18 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265171-opiskeluperainen-maahanmuutto#comments Kotimaa Kansainvälinen työvoima Korkeakoulu Työperäinen maahanmuutto Tue, 04 Dec 2018 07:53:00 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265171-opiskeluperainen-maahanmuutto